Pitkä CV

A N S I O L U E T T E L 0

Saressalo, Lassi Leo Veli

Syntymäpaikka: Virolahti

Syntymäaika: 4.6.1948

KOULUTUS

Ylioppilastutkinto Lappeenrannan lyseossa 31.5.1968

- Varusmiespalvelu Laskuvarjojääkärikoulussa 1968-1969, reservin vänrikki - kertauharjoituksia 1970- ja 1980-luvuilla. Reservin kapteeni.

– Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Turun yliopistossa 24.10.1972

– Filosofian kandidaatin tutkinto Turun yliopistossa 7.11.1973

– Museotekniikan kurssi Turun yliopistossa 17.9.1971‑ 30.11.1971

– Filosofian maisterin arvo, Turun yliopisto 7.5.1975

– Julkisen palveluyksikön tuloksellisuuden kehittäminen, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. 16 p. 1992

– 43. alueellinen maanpuolustuskurssi. 12.‑16.2.1996, jatkokurssi 2004

– Väitellyt Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 7.6. 1996 aiheesta: Kveenit, tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä. SKS. Tiedekunta hyväksynyt väitöskirjan 25.9.1996 arvosanalla magna cum laude approbatur.

– EU-asiantuntijakoulutus. Tampereen kaupungin koulutusyksikkö, Bryssel, Strasbourg, Luxenburg. Syksy 1996.

– Filosofian tohtorin tutkinto. 25.9.1996

– Folkloristiikan dosentti. Turun yliopisto 3.4.1997.

– Tampereen kaupungin johtajakoulutus, hallinto, talous 1998–2002.

– Yrittäjäkurssi 4.4.–16.5.2005.

­ Todettu päteväksi hakemaansa Turun yliopiston kulttuuriperinnön professorin virkaan. Asetettu 3. ehdokassijalle 2008.

KIELITAITO

– Äidinkieli: suomi

– Pro gradu ‑kirjoitus suomen kielellä 1973

– Todistus Turun yliopiston opettajan virkaan tai toimeen vaadittavasta kyvystä ymmärtää ruotsin kieltä, konsistorin määräämä tutkija Christer Hummelstedt 1974

– Todistus ruotsin kielen hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta, valtion kielitutkintolautakunnan apujäsen Eskil Hummelstedt 15.1.1981

– Käytännön norjan kielen taito (opettajana Bergenin yliopistossa, Altan aluekorkeakoulussa, Tromssan yliopistossa, kenttätyötä Pohjois-Norjassa 1976-­1985).

– Fil.kand. tutkintoon edellytetyt kieliopinnot saksan ja englannin kielissä.

– Saksan kielen täydennyskurssi, Mittelstufe III, Goethe-institut Rothenburg o.d. Tauber 30.04.- 29.5.1991.

– Saksan kielen intensiivikurssi. Universität Chemnitz‑Zwickau 6.–25.8.1995.

– Englannin kielen intensiivikurssi, Lontoo. 10 pv. marraskuu 1991.

– Tyydyttävä viron kielen taito. Passiivinen tanskan kielen osaaminen.

PÄÄTOIMEN LUONTEISET PALVELUSSUHTEET

Puolustuslaitos, luutnantti 1.5.1969–31.5.1969, 1.8.1969–14.9.1969

– Valtion humanistinen toimikunta, tutkimusapulainen (Inkerin henkisen kansanperinteen tutkimus)15.9.1972‑31.12.1973

– Valtion humanistinen toimikunta, tutkimusapulainen (Saamelaisen folkloren tutkimusprojekti) 1.1.1973‑31.7.1974

– Hoitanut 1/4 Turun yliopiston folkloristiikan ap. assistentin toimesta 1.1.1973–31.12.1973, hoitanut 1/2 Turun yliopiston folkloristiikan ap. assistentin toimesta 1.1.1974­31.1.1974. hoitanut 1/2 Turun yliopiston folkloristiikan ja uskontotieteen tp assisistentin toimesta 1.1.1975–31.10.1975

– Nordiska Institutet för folkdiktning, tutkimussihteeri 1.8.1974–31.12.1979

– Universitetet i Bergen, Etno‑folkloristisk Institutt, folkloristiikan vt. lehtori, 15.1.­-15.6.1980.

– Helsingin yliopisto, kansanrunoustieteen vt. assistentti 1.9.1980–31.12.1980

– Turun yliopisto, folkloristiikan vs. assistentti 1.1.1981–31.3.1981–31.12.1981

– Toiminut Suomen Akatemian humanistisen toimikunnan projektin "Kvensk kulturforskning i Nord-Norge" vastuullisena johtajana 1982–1986

– Turun yliopisto, työsopimussuhteinen tutkija kulttuurien tutkimuksen laitoksessa (Suomen Akatemian rahoittama projekti "Kvensk kulturforskning i Nord‑Norge") 1.1.1982–31.12.1986

– Turun yliopisto, päätoiminen tuntiopettaja kulttuurien tutkimuksen laitoksessa/ folkloristiikka 1.1.1987–31.7.1987

– Turun kaupunki, Kulttuurikeskuksen johtaja 1.8.1987–14.7.1989

– Tampereen kaupunki, kulttuuritoimenjohtaja 15.7.1989–31.8.2002 kulttuuriviraston (yleinen kulttuuritoimi, kaupunginorkesteri) päällikkö, nuorisotoimi liitetty virastoon 1997. Kulttuuritoimen päävastuualueen esimies, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, kaupunginorkesteri 1997‑2002.

– Em. virasta vapaana 1.9.2002 – 31.8.2003 tehtävänä 55. Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestelyt (pääsihteeri)  ja Tampereen kaupungin kansainväliset kulttuurisuhteet. Em. virasta vapaana 1.9.–31.12.2004. Projektipäällikkö erityistehtävissä, kansainväliset kulttuurisuhteet, sisältötuotanto..

– Myönnetty omasta pyynnöstä ero kulttuuritoimenjohtaja virasta 1.5.2005 lähtien.

– Tietokirjailija, kulttuurialan yrittäjä 1.5.2005 –> KulttuuriTieto Saressalo ks. www.kulttuuritieto.fi

– Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja 1.9.2008–30.8.2009. Pääsihteeri 1.9.2009–31.8.2013.

– Folkloristiikan dosentti Turun yliopistossa 3.4.1997–>

AKATEEMINEN OPETUSURA

Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on päätöksellään 7.5.2008 asettanut FT, dosentti Lassi Saressalon kolmannelle ehdokassijalle Turun yliopiston kulttuuriperinnön professorin virkaan.

Vastaväitökset

Marjut Huuskonen: Stuorra Jovnan ladut. Tenonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat. Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta.6.6.2004

Marja Pentikäinen: Loputon matka. Vietnamilaisten ja somalialaisten kertomuksia pakolaisuudesta. Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. 3.6.2005.

– Kirsi Laurén: Suo, elantoa ja elämyksiä. Kulttuurinen luontosuhde suokokemuksissa. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta 18.8.2006

– Mira Karjalainen: In the Shadow of Freedom. Freedom discourses of Finnish sailors. Helsingin yliopisto, Humanistinen ja teologinen tiedekunta. 1.6.2007.

– Pasi Enges: Minä melkein uskon. Yliluonnollinen ja sen kohtaaminen tenonsaamelaisessa uskomusperinteessä. Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta.2.6.2012.

Väitöskirjojen esitarkastukset

Marja Pentikäinen: Loputon matka. Vietnamilaisten ja somalialaisten kertomuksia pakolaisuudesta. Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. 14.12.2004

– Kirsi Laurén: Suo, elantoa ja elämyksiä. Kulttuurinen luontosuhde suokokemuksissa. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. 8.3.2006.

– Petja Aarnipuu: TURUN LINNA. Kulttuuriperintö narratiivisina tiloina. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta.10.8.2007.

– Pasi Enges: Minä melkein uskon. Yliluonnollinen ja sen kohtaaminen tenonsaamelaisessa uskomusperinteessä. Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta. 3.12.2011.

Sensor

Sensori(kuulustelutarkastaja) Tromssan yliopisto. Humanistinen tiedekunta 2008–

Lausunnot

lausunto FT Kirst Laurenin tieteellisestä pätevyydestä dosentin arvoon. 20.7.2011

- lausunto FD Charlotte Hyltén-Cavalliuksen pätevyydesta pohjoismaisen folkloristiikan, erityisesti vähemmistötutkimuksen dosentuuriin 12.12.2016.

– toiminut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran referee-arvioijana 2011–

- toiminut Kalevalaseuran vuosikirjan refereearvoijana 2014

- Toiminut Genos- aikakausjulkaisun refereenarvijoijana 2015

Opetusnäyte

Opetusnäyte Turun yliopiston folkloristiikan dosentuuria varten hyväksytty arvosanalla ”erinomainen”. 8.1.1997.

Tuntiopetus Turun yliopistossa:

folkloristiikan kenttätyö- ja materiaalinkäsittelykurssi, 20t luentoja ja 30 t harjoituksia kl 1974

‑ folkloristiikan peruskurssi, 18t luentoja sl 1974

‑ folkloristiikan proseminaariharjoituksia 24 t sl 1974

‑ folkloristiikan kenttätyömetodologia, 20 t luentoja kl 1976

‑ folkloristiikan peruskurssi, 30 t luentoja sl 1976

‑ empiirisen kulttuurintutkimuksen peruskurssi, 17t luentoja ja 6 t muuta opetusta kl 1977

‑ folkloristiikan peruskurssi, 26 t luentoja sl 1977

‑ folkloristiikan proseminaari, 15 t kl 1978

‑ empiirisen kulttuurintutkimuksen peruskurssi, 30 t luentoja ja 10 t muuta opetusta kl 1978

‑ folkloristiikan proseminaari 18 t sl 1978

‑ saamelainen folklore, 24 t luentoja sl 1978

‑ folkloristiikan proseminaari, 30 t kl 1979

‑ kulttuurien tutkimuksen empiiristen menetelmien kurssi, 25t luentoja ja 10 t muuta opetusta kl 1979

‑ folkloristiikan peruskurssi, 6 t luentoja sl 1979

- folkloristiikan proseminaari, 3 t luentoja ja 11 t muuta opetusta sl 1979

‑ perinnearkistokurssi, 16 t luentoja ja 12 t muuta opetusta sl 1980

‑ proseminaari 36 t kl. 1981

‑ perinnealueet I (Saamelainen folklore) 24 t luentoja kl1981

‑ folkloristiikan peruskurssi, 12 t sl 1981

- perinnearkistokurssi, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1981

‑ proseminaari (folkloristiikka) 30 t sl 1981

‑ perinnearkistokurssi, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1982, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1982

- Suomen kansanomainen kulttuuriperintö, 12 t sl 1982

‑ perinnealueet 1, 24 t luentoja kl 1983

‑ siirtolaislasten kulttuuritausta, 2 t luentoja kl 1983, 3 t luentoja kl 1984, 4 t kl 1985, 2 t 1986, 2 t 1987, 2 t 1988

‑ proseminaari (folkloristiikka) 18 t sl 1985, 15 t kl 1986

‑ perinnearkistokurssi, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1985

– kansanperinteen lajit, 12 t luentoja s1 1985, 12 t sl 1986

‑ folkloristiikan peruskurssi, 8 t luentoja sl 1986

‑ perinnearkistokurssi, 24 t luentoja ja 26 t muuta opetusta sl 1986

‑ kulttuurikeskuksen toiminnasta, 4 t luentoja kl 1987

– folkloristiikan proseminaari, 12 t sl 1987, 12 t kl 1988

‑ om finsk forndiktning. Suomen kielen kurssi pohjoismaalaisille 2 t 1986, 2 t 1987, 2 t 1988

– Pohjoismaiden perinteiset kulttuurivähemmistöt,12 t sl. 1988

‑ tutkimuksen menetelmistä 4 t s1. 1992

– Erilaisuudesta ja identiteetistä, dosenttiluento 17.‑18.9.,1.‑2.10. 1998, 12 t.

Tuntiopetus Åbo Akademissa:

‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa cl-arvosanaa varten (perinne ja perinteenkannattajien elämä)4 t sl 1980

‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa approbatur-arvosanaa varten (Kalevala‑runous, keräysmetodit ja tekniikka)8 t sl 1980

‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa(suomalainen folkloristiikka) 4 t sl 1981

‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa (finsk tradition)10 t kl 1983, 10 t kl 1984

– luennoinut kurssin "Fältarbetet" 4 t kl 1984

‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa 13 t kl 1985

– luennoinut aiheesta "Finsk folkloristik" 7 t kl 198

‑ luennoinut aiheesta "Fältarbetesteknik" 7 t ja antanut muuta ryhmälle kuuluvaa opetusta 17 t kl 1985

‑ "Nordisk folkloristik, fältkurs" 10 t 1986

‑ luennoinut aiheesta "fältarbetet" 16 t sl 1987

‑ luennoinut aiheesta "finsk tradition" 7 t kl 1987

‑ luennoinut aiheesta "finsk folklore" 10 t kl 1988

‑ vierailuluento "Om tradition och identitet" 2t, sl 1988

‑ luennoinut aiheesta "finsk forndiktning" 6 t kl 1989 8 t kl 1990, 8 t kl 1991, 8 t kl 1992, 6 t kl 1993–1999.5 t sl 2000, kl 2001, kl 2002, kl 2003, kl 2004, kl 2005, kl 2006, kl 2007, kl 2008, kl 2010, sl.2011, kl 2012

Tuntiopetus Helsingin yliopistossa:

luennoinut ja pitänyt kirjalliset kuulustelut saamelaisesta folkloresta historiallis-kielitieteellisessä osastossa, yht. 14 t aikana 6.‑27.10.1980

‑ laudaturluento aiheesta "Motiivianalyysi akkulturaatiotutkimuksessa'I 2 t kl 1984

‑ luennoinut Pohjoiskalotin perinnealueista 12 t 18.‑26.10. 1984

‑ seminaarialustus aiheesta "Suomalaiset ja vieras väki" 25.2.1991.

Tuntiopetus Tampereen yliopistossa

kansanperinteen laitoksessa kulttuurintutkimuksen perusteet, 30 t kl 1990,30 t kl 1991,30 t kl 1992, 24 t kl 1993, 24 t kl 1994.

– kasvatustieteiden laitoksessa seuraavasti: kunnallisesta kulttuuritoimesta 3 t kl 1992, 1993, 1994, 1995, 1996.

– taloudellis-hallinnollisssa tiedekunnassa 1996- kulttuuritoimesta ja kulttuuriekonomiasta 2h.

Tuntiopetus Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa

kulttuurityöstä 6 t sl 1992.

Åbo Hemslöjdlärarinstitut

timlärare 1987‑89

Vierailuluennot mm.

luennoinut Turun yliopiston Avoimen korkeakoulun järjestämällä Kulttuurialan kurssilla aiheesta "Kansanperinne ja sotapropaganda" 9.2.1982 ja aiheesta "Vainolaistarinasto", 16.2.1982.

– luennoinut Joensuun yliopistossa aiheesta "Pohjoiskalotti kulttuurialueena", 12 t kl 1985.

– Institutt for folkeminnesvitskap, Universitetet i Oslo "Personhistorier, genrekombinasjon eller ny genre" 2 t, 17.11. 1980.

– Etno-Folkloristisk institutt, Bergen " Om samisk folkekultur" 6 t 22‑24.11.1980.

– Finnmark Distriktshögskole ”Om tradisjoninsamling" 10 t, 22.‑23.2.86.

– antanut seminaariopetusta aiheesta "Minoritetsforskning" 6 t, Etno-folkloristisk Institutt, Univ. i Bergen 26.27.3.1984.

– Finnmark Distriktshögskole "Om tradisjoninsamling" 10 t, 22.‑23.2.1986.

– Finnmark Distriktshögskole "Tradisjon og etnisitet" 6 t, 7.5. 1988.

– Vaasan työväenopisto "Suomalaisesta kulttuuri-identiteetistä" 3 t, 19.1.1988.

– Skoledirektorene i Finnmark/Hogskolen i Alta, 4 t Kvenkulturen, har den ei framtid?" 2.12.1987.

– Kimitobygdens medborgarinstitutet. Om hembygdsforskning. Föreläsningsserie 1978‑79, 36 t.

– Suomalaisten kulttuurihistoriasta. Esitelmä Haaparannan kansanopiston Suomi -kurssilla 1987.

– pakolaisille tarkoitetun kulttuuriinperehdyttämiskurssin suunnittelu ja luennointi syksy 1988, Turun pakolaiskeskus.

– Arktisten vähemmistöjen tutkimuksesta. AHR ‑ symposiumityöryhmän seminaari, Helsinki 9.1.1989.

– Suomalaisuus kulttuuritaustana ‑ luento pakolaistyöntekijät ry:n seminaarissa Helsingissä 22.4.1989.

– Kulttuurivirkamiehen työstä ‑ luento Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kurssilla. Turku 16.1.1989.

– Arktisen alueen kansatieteellisestä tutkimuksesta -esitelmä "Kansatiedettä 100 vuotta" -seminaarissa Turussa 17.3.1989

– Kulttuuri ja vapaakuntakokeilu. Alustus Naantalissa 6.4.1989.

– Koulun ja kulttuuritoimen yhteistyö. Esitelmä Hämeen lääninhallituksen kouluosaston seminaarissa

– Kulttuuripainotteisen opetuksen kokeilun käynnistäminen kouluissa. Nokia 15.2.1991.

– Siirtolaislapsen kulttuuritaustasta. Luennot (2 t) Ruotsissa opiskelevien lastentarhanopettajien ekskursioilla Turussa 1986‑1991.

– Kansanrunojen sisäinen sanottava. Esitelmä Tampereen kaupungin kulttuuriluentosarjassa 9.3.1992

– Tarton kaupungin kulttuurihallinnon konsultaatiokurssin suunnittelu Tampereella toukokuussa 1992

– Luento asiakaskeskeisestä kulttuuripalvelusta Viron kulttuuriviranomaisille Tartossa 17.6.1992, Rakveressa 27.2.1993

– Erilaisuus ongelmana, luento ruotsinsuomalaisille opettajille Hanasaaressa 18.3.1993.

– Erilaisuuden ongelmatiikka ja etninen identiteetti Jyväskylän kesäyliopisto, Kurssi ”Kulttuurienvälinen tiedostaminen ammattitaidon osana" 4 h, 16.6.1993.

– Föreläsningsserie on finsk forndiktning, berättarkonsten och -motiver vid "Nordiska berättarseminariet" på Wik Slott, Uppsala, Sverige. 18 t. 26.7.‑30.7.1993.

– Etnisiteetti ja identiteetti. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Kansainvälistyvä työ –.PD-opintokurssi. 3 h. 27.8.1993.

– Etninen identiteetti ja monikulttuurisuus yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Seminaari "Suomen ulkomaalaispolitiikan linjat". Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. 3 h. 7.9.1993.

– Itäinen ja läntinen vaikutus kansankulttuurissa. Kansallisuusaate ja suomalaisten kansallinen herääminen. Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. Kansainvälistyvä työ ‑.PD -kurssi. 3 h. 11.9.1993

– Vähemmistökulttuureista. Kaarinan sosiaalialan oppilaitos, Aikuiskoulutusosasto. Kurssi "Monikulttuurinen hoito- ja huolenpito". 4 h. 28.9.1993.

– Etnisyys ja etninen identiteetti kulttuuriantropologinen näkökulma. Opetuskokonaisuus "Valmentautuminen kulttuurienväliseen kanssakäymiseen". Jyväskylän yliopisto. 17.6.1994

– Täydennyskoulutuskeskus. Lahti 5.2.1994. 4 h. Sama kurssi, 6 h 9.9.1994.

– Etnisyys ja etninen identiteetti. Opetuskokonaisuus "Etnisyys, kulttuurit, maailmankatsomukset". Jy, Täydennyskoulutuskeskus. Jyväskylä 12.2.1994. 3h.

– Case Tampere, asiakasnäkökulma tiedotukseen ja markkinointiin. Kuntakoulutus, kurssi "Kulttuuripalvelujen tiedotus ja markkinointi". Lappeenranta 17.5.1994. 1,5 h.

– Voiko identiteettiä museoida? Esitelmä Valtakunnallisilla museopäivillä Tampereella 18.5.1994.

– Kulturmöte mellan Norden och Novgorod. Esitelmä 5.7.1994 Savonlinnassa seminaarissa "Nordisk kulturvecka ‑ kulturernas sammanträffande i Savolax".

– Kulttuuripalvelu ‑ kunnan peruspalveluja. Esitelmä seminaarissa "Kansankulttuuri ‑ osa hyvinvointiamme. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto. 30.6.1994

– Miehenä olemisesta naisten työyhteisössä ‑ ja naisista. Esitelmä Pohjoismaisessa Forumissa Turussa seminaarissa "Nainen ja työ". 3.8.1994

– Etnisyys ja etninen identiteetti; suhtautuminen toiseuteen. Esitelmä (teleopetus) Peräpohjolan opisto, Tornio. Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. 23.9.1994. 3h.

– Kulttuurinen ihminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Luento Tampereen sosiaalialan oppilaitoksen aikuiskoulutusosastossa. 24.10.1994, 3h.

– Kulttuuritoimi vapaa-aikatoimen järjestelmässä. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Kl 94, 2 h.

– Har kvenene ei framtid ‑ Studia Generalia esitelmä Altassa 4.5.1995 2h

– Om kvenkulturen ‑ Luentokokonaisuus Finnmark Högskole. 5.5.1995 4h.

– Suomalaisista myyteistä. Luento kirjallisuusseminaarissa Vesisaaressa 23.6.1995

– Suomalaisuudesta. Esitelmä Norja Suomi-seurojen liiton juhlassa Vesisaaressa 24.6.1995

– Visioner om den kommunala kulturproduktionens framtid. Åbo Akademi, Fortbildningssentralen 3.8.1995, 4h.

– Kulttuurierot ja oma kulttuurimme. Luento Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölle. Sarjassa Maahanmuuttajat tamperelaisina. 21.9.1995, 4h.

– Tampereen kaupungin EU-kouluttaja: Työvoimapolitiikka, koulutus- tutkimus- ja kulttuuripolitiikka EU:ssa. Luentosarja (toistuva) 1996‑1997.

– Kveenit. Esitelmä seminaarissa "Suomalaisugrilaiset idästä länteen”. Nurmes 13.7.1996.

– Kaupunkilainen muutoksessa. Esitelmä seminaarissa "Kaupunkikulttuurin juuret". Kotiseutupäivät. Rauma 2.8.1996.

– "Om östersjöfinska kulturer”. Esitelmä pohjoismais-balttilaisessa seminaarissa Tallinnassa 17.8.1996.

– Kveenikulttuurista. Esitelmä Sukututkimusliiton vuosipäivillä Rovaniemellä. 12.11.2001.

– Elias Lönnrot omas ajas ja meie ajas. Esitelmä Tarton yliopistossa 19.4.2002 konferenssissa ”Eesti ja põhjamaised väärtused”.

– The Cultural Strategy of the City of Tampere. Esitelmä Tarton kaupungin ystävyyskaupunkiseminaarissa 19.6.2002

– Finnish positions on the relations between Nordic and Baltic countries. Esitelmä pohjoismais-balttilaisessa seminaarissa Tallinnassa 4.10.2002

– Pohjoiskalotin etnohistorian pääpiirteet ja erityisesti Ruijan suomalaiset eli kveenit. Luento Helsingin yliopiston ikäihmisten yliopistossa. Imatra 21.1.2003, 3h.

– Paleltuiko metsänhaltija matkalla Ruijaan. Esitelmä Nilla Outakosken muistoseminaarissa Helsingin yliopistossa 30.5.2003.

– Ruijan siirtolaisuudesta. Esitelmä Taivalkoski-symposiumissa 5.7.2005.

– Ovatko kveenit kansa? Esitelmä Tuglas-seuran seminaarisarjassa Itämerensuomalaisia puheenvuoroja – kymmenen näkökulmaa identiteettiin. Helsinki 4.10 2005.

– Pelastakaa ladot ja muut. Esitelmä Suomen maatalousmuseon seminaarissa ”Maaseudun uhanalaiset rakennukset”. Loimaa 8.10.2005.

 Vepsäläiset – karjalaisuuden sisällä vai naapurissa? Karjalan liiton luentosarja: Sukukansat tutuiksi. Helsinki 11.10.2005.

– Itämerensuomalaiset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlaseminaari. Tampere 8.4.2006.

– Uudet itämerensuomalaiset. Museokeskus Vapriikin luentosarja. Tampere 3.5.2006.

– Kaukopartiotoiminta Jatkosodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura. Nurmes. 19.5.2006

– Kaukopartioiden radiotoiminta. Suomen Sotahistoriallinen Seura. Nurmes. 20.5.2006

­ Maakunta- ja heimokäsite identiteettiä luomassa. Karjalan Liitto. Helsinki 3.10.2006.

– Inkerinsuomalaiset toisessa maailmansodassa. Suuri sotaseminaari. Talvi- ja jatkosotien suomalaiset ja venäläiset tulkinnat. Turun suomenkielinen työväenopisto ja Turun yliopiston poliittisen historian laitos. Turku 18.11.2006.

– järjestö- ja yhdistystoiminnan perusteita sekä projektityöskentelyn perusteita maahanmuuttajille, Turku, Tampere 2006–2007

­ Kvenene – kjennetegn på kultur og etnisitet fra 1800-tallet til i dag, Ruija Kvenmuseet, Vadsø 28.1.2009

­ Mitä Kalevalassa on. Pori 28.2.2009.

– Etnisyyden kiemurat. Luento Turun yliopistoissa 27.4.2009.

– Soome Kodusondseltsite liit 60 v. Tallinna 22.5.2009.

– Paulaharju Ruija Rannalla. Ylitornio 27.6.2009.

– Katsaus Kalevalaan ja vanhoihin runoihin. Helsingin yliopiston ikäihmisten yliopisto, Hamina 7.10.2009.

– Kotiseututyö ja Veteraaniperinne. Helsinki 12.11.2009.

– Muumilaakso Kotiseutuna. Teuva 29.11.2009.

– Kalevalan tarinoita. Folklandia-seminaari 8.2.2010.

– Kveenit, Helsingin yliopiston ikäihmisten yliopisto, Hamina 10.2. 2010

– Inkeriläiset II maailmansodassa. Inkeri-seminaari,  Helsinki 13.2. 2010

– Kuoleeko Vepsä. Puheenvuoro kulttuurien kuolemasta. Tampereen Suomalainen Klubi. 15.2.2010.

– Kansalaiset kulttuuriympäristöasialla.XIV valtakunnallinen museologian seminaari, Jyväskylä 25.-26.3.2010

– Kirjallisuus ja pohjoinen vähemmistö.1800-luvun tutkimuksen verkoston 3. vuosikonferenssi. 28.1.2011.

- Kalevipoegin sisältö ja yhteydet Kalevalaan. Kalevalaseuran seminaari. Tallinna 26.5.2013.

– Lukuisia alustuksia kulttuuritoimen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista ja kunnallisesta kulttuuritoimesta eri täydennyskoulutusyksiköissä, lähinnä tuottajakoulutusohjelmissa.

– Lukuisia esitelmiä, alustuksia ja valmisteltuja puheenvuoroja kansanperinteestä ja kulttuuritoimesta eri puolilla maata eri aikoina.

– Esitelmiä ja alustuksia maahanmuuttajien kulttuurikohtaamisesta eri kuulijaryhmille

– Lukuisia esitelmiä kotiseututyöstä 2008–2013

KIRJALLINEN TOIMINTA

Monografiat

Talvadaksen kylän etnohistoriallinen kehitys. Etnologinen tutkimus tenonsaamelaisen kylän elinkeinomuutoksesta. Folkloristiikan tutkimuksia 1. Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitos. Turku 1982, 203 s.

Päämajan kaukopartiot jatkosodassa. WSOY, Porvoo 1987. 358 s.’II painos 1987. III painos, WSOY Pokkari 2010.

Laskuvarjojääkärit. Laskuvarjojääkärikoulu 1962–1992. (yhdessä J. Vilkunan kanssa) Hämeenlinna 1992, 159 s.

KVEENIT ‑ tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä (väitöskirja). SKST 648. Helsinki 1996, 370 s.

– Pyhäjärven kappeli. (yhdessä P. Nuutisen ja I. Väätin kanssa) Tampere 1998, 71 s.

Kveenien maa. Tampereen Museoiden julkaisuja 60. Tampere 2000, 95 s.

– Inkeri. Kertomus Inkerin kansoista ja kulttuureista. Tampereen museoiden julkaisuja 56. Tampere 2000, 58 s. Sama viroksi ja venäjäksi. Julkaistu erikseen venäjäksi Pietarin näyttelyä varten 2003.

– Kansain kohtaloita. Suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt. Tampereen museoiden julkaisuja 87. Tampere 2006. 100s.

Tartto–Tampere–Tartu 15 vuotta, aastat. Tampere Maja 10 vuotta, aastat. Kertomus ystävyydestä ja yhteistyöstä- Jutustus sõprusest ja koostööst Tampere 2007.

­ Kertomus kaapelitelevisiosta. Suomen Kaapelitelevisioliitto 1973­-2007. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry.. Helsinki 2008. 204 s. (Yhdessä Matti Tulinin kanssa.)

Pois Suomesta. Suomesta paenneita, karkotettuja, väkisin vietyjä, laittomasti lähteneitä. Traff Kustannus. Tampere 2010. 298 s.

Kertomus Kevosta. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon vuosikymmenet. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevo. 2017.  335 s.

Finska Fjärrpatruller. Spaning och sabotage under andra världskriget. Svenskt Militärhistoriskt Biblioteks Förlag. 2018. 277 s.

Tarinoita Rajalta. Historiaa ja muistoja Rajavartiolaitoksen sadan vuoden taipaleelta. Rajavartiolaitos 2019. 368 s.

Oppikirjat ja vastaavat

Etnologian sanastoa (yhdessä T. ja P. Leimun kanssa) Turun yliopiston Kansatieteen laitoksen toimituksia I. Turku 1972. Uusittu painos 1979.83. s.

A Guide to Nordic Tradition Archives. (yhdessä G.Herrasen kanssa) NIF Publications No 7. Turku 1978. 160.s.

Äänitearkisto-opas. Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen folkloristiikan ja uskontotieteen äänitearkisto. Turku 1981.38s.

Kulttuurin kenttätutkimus (yhdessä P. Suojasen kanssa) Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu n:o 9. Tampere 1982. 370s.

– Äänitearkisto-opas (yhdessä H‑P. Huttusen kanssa). Folkloristiikan toimitteita 3. Turku 1985.

Bibliografia kveeneistä, en kvensk bibliografi (yhdessä Venke Olsenin kanssa). Tromura, Kulturhistorie nr. 10. Tromso 1988.

­ Kotiseutututkijan ABC. Kotiseutuliiton kotiseutututkijan nettikäsikirja. 2013. Päätoimittaja.

Toimitetut teokset

Forskarkurs 1975, Traditon och samhälle. NIF Rapporter No 4. Åbo 1976

Ämneskonferens 1976. NIF Publications No. 5. Åbo 1976 (yhdessä G. Herrasen kanssa).

– Aihehakemisto. Inkerin henkisen kansanperinteen keruuprojekti. Folkloristiikantoimitteita 1. Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos. Äänitearkisto (TKU). Turku 1981, 230 s.

– Kartano meren rannalla. Elämää ja historiaa Ala-Lemussa (yhdessä Marja-Leena Vilpon kanssa). Turku 1986.

– Miksi Tartto on. Toimitettu antologia Tarton hengestä (yhdessä M. ja A . Lõhmuksen kanssa) Tartto–Tampere 1998

Kohtaaminen Siperiassa (yhdessä Toimi Jaatisen ja Kaarina Suomisen kanssa). Tampereen museoiden julkaisuja 61. Tre 2002.

Kenen kotiseutu (yhdessä Erja Heleniuksen kanssa). Tampereen Museoiden julkaisuja 72 Tampere 2004.

Vepsä. Maa, kansa, kulttuuri. SKST 1005, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Tampereen museoiden julkaisuja 81. Tampereen museot. 2005.

Pitkällä matkalla. Kertomuksia pakolaisuudesta Suomessa. Etnika Oy. 2005. (Toimitettu Marja Pentikäisen väitöskirjasta).

­ Kotiseutuni mun. Kirjoituksia Kotiseudun & Hiidenkiven sadalta vuodelta. Yhdessä Pekka Laaksosen kanssa. SKS Toimituksia 1240, Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:21. 2009.

­ Kulttuuriympäristöni. Rakennettu maisema.  Min kulturmiljö. Bebyggd landskap. (yhdessä Liisa Lohtanderin kanssa)  Suomen Kotiseutuliitto ja ympäristöministeriö. Helsinki 2010.

­ Liikuttavat ympäristöt (yhdessä Liisa Lohtanderin ja Hilkka Högströmin kanssa). Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:24. 2012.

­KOTISEUTU 2013. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A 22, A 23.

Inkerikot, setot ja vatjalaiset. Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet. (Yhdessä Kati Kallion ja Riho Grüthalin kanssa) SKS 2021.

Julkaisemattomat opinnäytteet

Inkerin Para. Folkloristiikan pro gradu -työ. 1973 TKU sem 286.

Tampereen kaupungin kulttuurihallinnon uudistuksesta. Professionalismia vai asiakaskeskeisyyttä? Tutkintotyö, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus 1992.

Artikkeleja mm.

– Seminaari vähemmistökulttuureista. Majakka 4/1977.

– Tradisjonar kring fiske. Delrapport for den folkloristiske undersökninga. Nefa Fältseminar, Öygarden 1974. Bergen 1978, 45–56.

– Folklore ja etninen identiteetti. Kulttuuri-identiteetin ongelmia: suomalaiset kulttuurivähemmistöt. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 14. Helsinki 1978, 45‑56.

– Kommentar till Carsten Bregenhøjs inlägg vid den 21 nordiska etnologkongressen. Kulturell kommunikation. Lund 1979, 37–40. Sama englanniksi Ethnologia Scandinavica 1979, 33–35.

– The Sámi in Finland. A Case Study. Yhdessä H.Nuorgam-Poutasuon ja J. Pentikäisen kanssa. Cultural Pluralism and the Position of Minorities in Finland. Helsinki 1979, 51–93.

– Otto Anderssonilla tuloksekas tutkijan ura. Turun Sanomat 28.4.1979.

– Kuplia ja maailmoita ‑ opeta lapsesi valitsemaan. Majakka 2/1979.

– Kuvamme saamelaisista vääristynyt. Uusi Suomi, Faktasivu 10.4.1979.

– Perinnetutkimus nousussa. Uusi Suomi, Alakerta 7.6.1979.

– Museolaitoksesta ja miljööpolitiikan tehtävistä. Varsinais-Suomen joulu 1979.

– Kveenikulttuuri kuolemassa. Uusi Suomi, Alakerta 6.6.1980.

– Altajoen hiljainen marssi veti yhteen 700 vaeltajaa. Uusi Suomi 5.8.1980.

– Raporttisarja V kansainvälisestä Fennougristikongressista. Uusi Suomi 20.–29.8.1980.

– Tiefenforschung in einem samischen Dorf. Fabula 22,1/2 1981, 100‑105.

– Juurien etsintä ei ole vain muotia. Taustalla aatteellinen murros. Uusi Suomi, Alakerta 7.3.1981.

– Perinteentutkimuksen kieli on muuttunut. Uusista näkökulmista uutta tietoa. Uusi Suomi, Alakerta 9.6.1981.

– Jos jouluna leipäruohot näkyvät, tulee hyvä vuosi. Varsinais-Suomen joulu 1981.

– Tutkimusarkiston muodostamisesta. Kulttuurin kenttätutkimus. Tampere 1982, 235‑247.

– Keitä ovat kveenit. Kalevalaseuran vuosikirja 61. Helsinki 1982, 102‑124.

– Folkloristiikkako museoaineeksi? Museopolitiikka 1. 1982, 3–5.

– Kveenien kulttuuriperinne ja kieli tutkimuksen kohteena. Siirtolaisuus no 3. 1982, 27.

– Miksi sota hyväksytään. Turun yliopisto, Avoin korkeakoulu. Opintomoniste 2. 1982, 14‑79.

– Om etniska stereotyper. Folk og ressurser i Nord. Trondheim 1983, 195‑211.

– Synspunkt på forsking og innsamling av folkekulturen i Nord‑Noreg. Näkökohtia Pohjois-Norjan kansankulttuurin tutkimuksesta ja keräämisestä. Finnene ved Nordishavets strender Suomalaiset Jäämeren rannoilla. Turku 1982, 157–168.

– Identiteetin nurja puoli: etnisten stereotyyppien tarkastelua. Sananjalka 25. 1983, 83‑99.

– Ruijansuomalaisen kulttuurin esiinmarssi. Kveenien kulttuuripäivät Vesisaaressa 11.‑12.6.1983. Siirtolaisuus-Migration 3/1983, 26.

– Kveenikulttuuri elpyy. Kotiseutu 4/1983, 191.

– Ruijan kveenit laajan tutkimuksen kohteena. Turun Sanomat 12.6.1984.

– Measuring Change in Culture. Nord-Nytt 26/1986, 55‑62. VII International Congress for Folk Narrative research. Bergen 13.6.1984. Julkaistu myös kongressiraportissa.

– Tsuudi voitetaan viekkaudella. Suullinen perinne voimistaa saamelaisuutta. Tiede 2000, 2/1985, 913.

– Kadja-Nilla ‑ avain perinteen sanottavaan. Etiäinen 1. Turku 1985, 113‑134.

– Kveenikulttuuri elää, elpyy ja etsii muotojaan. Kaleva 24.6. 1985.

– Kveeni: puukonheiluttaja vai ahkera työmies? MET Tidskrift för Tornedalen och Malmfälten 2/3 1985, 26–29.

– Etnisyys ja identiteetti: ovatko kveenit etninen ryhmä? Suomen Antropologi 2/85, 73–79.

– Suomalais-ugrilaisten kansojen tutkijat koolla Komissa. Kaleva 11.8.1985.

– Suomalais-ugrilainen kieliperhe. Kaleva 12.8.1985.

– Kveenien II kulttuuripäivät. Siirtolaisuus 3/85, 23–24.

– Kveenitutkijat koolla Raisissa. Informaatio 4/1985, 12–15.

– Kveenitutkimuksen tilaa puntaroitiin Norjassa. Kaleva 2.11.1985.

– Finske, samiske og norske folketroelementer i kvenkulturen. Menneske og miljö i Nord-Troms 1986.

– Vaietaanko suomalaiskulttuuri Ruijan rannoilla kuoliaaksi. Nykypäivä 12.12.1985.

– Kveenien maa. Ruijan ihmeellinen ja koskettava maailma. Varsinais-Suomen joulu 1985, 18–21.

– The Sámi People in Finland. Cultural Minorities in Finland (ed. by Juha Pentikäinen and Veikko Anttonen) Helsinki 1985, 51‑61.

– Die Veränderung der samischen Kultur am Tenofluss. Ural-altaischen Jahrbücher Band 6. 1986, 21‑26.

– Enemmistö- ja vähemmistökulttuurin suhteista yhteiskunnassa. Kirkko ja vähemmistökulttuurit Pohjoismaissa, Seminaariraportti. Tukholma 1986, 5–10.

– From Oicotype (Ecotype) to the Study of Ethnotypes. A Perspective to Studying the Identity of the Finnish Minority in Northern Norway. Acta Borealia 2, 1986, 3‑17.

– Den kvänska minoriteten i Nord-Norge. Synpunkter på en identitetsanalys. VII nordiska migrationsforskarseminariet.Uppsala 1986.

– Ala-Lemun taistelu. Teoksessa Lassi Saressalo, Marja-Leena Vilppo: Kartano meren rannalla. Elämää ja historiaa Ala-Lemussa. Turku 1986, 56–67.

– Vad Nilla berättar för oss. Folklorens betydelse, red av Bengt af Klintberg. Göteborg 1987, 233–253.

– The Threat from Without. An Examination of Defensive Ethnic Folklore. Scripta instituti Donneriani Aboensis. Vol 12. Åbo 1987, 251–257.

– Identité same – stéréotypes et néomythologie. Kalevala et traditions orales du Monde. Colloques Internationaux du CNRS. Editions du CNRS. Paris 1987, 301‑308.

– Hotar främlingar den finska identiteten. Flyktinge- og invandrerpolitik i Norden. København 1987, 30–37.

– Uhkaavatko muukalaiset suomalaista identiteettiä? Turun Sanomat 4. 8.1987.

– Vanha yhdistyy uuteen Aunuksen Karjalassa. Turun Sanomat 24.71987.

– Me ja vierasmaalaiset. Suomalainen identiteetti sulkeutuu takaisin kuoreensa. Kaleva 18.2.1987.

– Ääni Turusta, rauha maailmalle. Varsinais-Suomen joulu 1987, 4‑7 (Kiertoartikkeli Turun Sanomat, Kaleva 24.12.1988.)

– Tapasinko maahisia? Turun Sanomat 20.4.1988, Majakka 2/1988.

– Vanha Raatihuone uuteen kukoistukseen. Suomen' Turku 4/1988, 157–159.

– Laatokalla, Äänisellä ja vähän Syvärilläkin. Matkakuvia Karjalasta. Varsinais-Suomen Joulu 1988, 12–15. Majakka 4/88.

– Kveeni-identiteettiä etsimässä. Kotiseutu 3/1988, 85–93.

– The Kadja-Nilla Corpus. A case study of Teno Sami culture in Finland. Studies in oral Narrative. Ed. by Anna-Leena Siikala. Studia Fennica 33, SKS 1989, 127–136.

– Kävimme ulkomailla Suomessa. Kalevalaseuran vsk. 72. 146–154. 1993.

– Kansalaistoiminta ja viranomainen. Alias 1/1994, 15.

– Mis on tamperelik. Tampere raamat. Kullervo 7/1994. Tartto 1994, 25–35.

– Laululava ja Tampere maja. Alias 3‑4/1994, 15.

– Voidaanko identiteettiä museoida? Museo 3/94. 2‑3.

– Kveenit ‑ siirtolaisia vai perinteinen vähemmistö. KIDE, Lapin yliopiston tiedotuslehti 8/1996, 23–25.

– Juha Pentikäinen and the shamans at Vapriikki. Ethnography is a Heavy Rire. Studies of Comparative Religion in Honor of Juha Pentikäinen. Religionvetenskapliga skrifter No 47. Åbo 2000, s. 333–336.

– Kotakylän vieraana. Kohtaaminen Siperiassa. Toim. Toimi Jaatinen, Lassi Saressalo, Kaarina Suominen. Tampereen museoiden julkaisuja 61. Tre 2002. s 46–54.

– Teoreettista taustaa kulttuurin ja etnisiteetin tutkijalle. Teoretisk bakgrunn for kultur- og etnisitetsforskeren. Arina. Nordisk tidskrift for kvensk forskning. Nummer 1. 2002. Pohjoismainen kveenitutkimuksen aikakausjulkaisu. Numero 1. 2002, 6–33. Kaamos Förlaaki. Alta 2002.

– Sivistys ja kulttuuri – luonnollinen olotila. Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan strategia, pääkirjoittaja. Tampere 2002.

– Kalendaariperinteestä. Keskisuomen kulttuuriportaali Finnica. 2003.

– Kenttätyössä kohtaa muita. Kalevalaseuran vsk 82. SKS 2003, s. 246–257

– Kaukopartiot tiedustelutehtävissä. Salaisen sodan sivut. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen julkaisuja. Helsinki 2003, s 57–72.

– Kohtaamisia Ruijanrannalla. Tornionlaakson vuosikirja 2003, s. 22–34.

– Artikkelit: Lukijalle, s. 5–14, Kulttuurinen kestävyys, s. 94–102 ja Loppuraportti, s. 133–150.

Kenen kotiseutu. Tampereen Museoiden julkaisuja 72. (Toim.Lassi Saressalo ja Erja Helenius) Tampere 2004.

– Kalevipoeg-eepoksen taustasta ja teemastosta. Tampere–Tartto-Seuran kotisivut. (www.tts.fi)

– Vepsäläisestä kulttuurista, totta ja tarua. Vepsä. Maa, kansa, kulttuuri. Toim. Lassi Saressalo. SKS ja Tampereen museot 2005, s. 11–23

Saate loputtomalle matkalle. Teoksessa Pitkällä matkalla. Kertomuksia pakolaisuudesta Suomessa (toim. Lassi Saressalo). ETNIKA OY. Helsinki 2005. s. 7–15.

– Inkeri ja Ruija, suomalaisekspansion kaksihaaraa. Ingermanland og Ruija. To greiner av finsk ekspansjon. Arina. Nordisk tidskrift for kvensk forskning. Nummer 2004–2005. Kaamos Förlaaki 2006. s. 94–111.

– Piirteitä kansakunnan historiasta – itsenäinen Suomi 90 vuotta. SuomiOpas. Kustannusosakeyhtiö Hyvä Tietää. Tampere 2007, s. 2–15. Myös ruotsiksi, saksaksi, hollanniksi, venäjäksi ja englanniksi.

– Kveenit. Sukututkimuksen jatko-opas. Suomen Sukututkimusseura.  2008. s. 156–158.

- Bemerkungen über Einwanderer, Fernsehen und Foilkloristik. Schmitt, Christoph (Hrsg.) Erzählkulturen im Medienwandel. Münster 2008. 275–288.

– Toven virtuaalinen Muumilaakso. Kulttuuriympäristöni. Rakennettu maisema.  Min kulturmiljö. Bebyggd landskap. (yhdessä Liisa Lohtanderin kanssa) Suomen Kotiseutuliitto ja ympäristöministeriö. Helsinki 2010.

­ Monenmoista kotiseuduista. Kotiseutukirjallisuuden koko kirjo. Bibliophilis 4/2012, 32-36.

– Palloa pesillä. teoksessa Liikuttavat ympäristöt(yhdessä Liisa Lohtanderin ja Hilkka Högströmin kanssa). Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:24. 2012.

­Pyhän Urhon syntymä Suomen Turussa (yhdessä Hannu-Pekka Huttusen kanssa). teoksessa Pyhä Urho – St Urho. Fakeloresta folkloreksi – From Fakelore to folklore. (Toim. Anne Heimo, Tuomas Hovi, Maria Vasenkari. Folkloristiikan julkaisuja 2. Turku 2012.

­ Kotiseutuliike – sekä murrosajan että vakauden liike. Kotiseutu 2013. 13­16.

Esko Aaltonen – uudistuvan kotiseututyön isä. Kotiseutu 2014. 14–21.

Paikka- ja uskomustarinat aineettomana kulttuuriperintönä. Esimerkkejä Talvadaksen kylästä ja seuduilta. Kotiseutu 2015. 44–51.

Pojan kertomus kotiseudun kokemisesta. Kotiseutu 2016. 35-39.

Kotiseutukirjallisuudesta. Kotiseutu 2017, 61-66.

Adoptoitu taketti. Arkeologia nyt 2020, 36-38.

Kirja‑arvosteluja ym.

Sampo ei sanoja puutu. Kalevalaseuran vsk 56. Uusi Suomi 19.4.1974.

– Perinteen tekijät ja tutkijat. Kalevalaseuran vsk. 60. Aamulehti 3.7.1980.

– Kjell Bondevik: Jurdbruket i Norsk folketro. Tradisjon 8, 1978.

– Jan Wall: Tjuvmjölkande väsen. Tradisjon 10, 1980.

– Kristoffer Sjulssons minnen. Tradisjon 10, 1980.

– Richard Berg: Når vi sitt' her og pratel. Tradisjon 10, 1980.

– Juha Pentikäinen: Oral repertoire and World View. Sananjalka 22, 1980.

– Knut Einar Eriksen, Einar Niemi: Den finske fare. Sikkerhetsproblemer og minoritetspolitikk i nord 1860‑1940. Siirtolaisuus 3, 1982.

– Lauri Honko, Orvar Löfgren: Tradition och miljö. Ett Kulturekologiskt perspektiv. Sananjalka 24, 1982.

– Symposien "Midt ‑ og nordskandinavisk historie og kultur". Raportti. Siirtolaisuus 3, 1982.

– Torunn Eriksen: To skilling for en sang. Folkelige viser i Nord‑Norge. Nord Nytt 15, 1983.

– Veikko Riihinen: Petsamon kalastus 1910‑luvulta vuoteen 1944. Informaatio 2/1984.

– Marjut Anttonen: Suomalaissiirtolaisten akkulturoituminen Pohjois-Norjassa. Informaatio 6/1984.

– Erich Kasten: Kulturwandel bei den Samen. Ural-altaische Jahrbücher 5, 1985.

– Idar Kristiansen: Polut johtavat merelle. Kotiseutu 2/1985.

– Nord Nytt 26, Kulturer i Norr. Red. Av Ingvar Svansberg och Leif Lindin, S uomn antropologi 2/1986.

– Jalamo ‑ Ruister: Sverigefinnar förr och nu. Nord-Nytt 1986.

– Ivar Bjørklund: Fjordfolket i Kvaenangen. Nord-Nytt 1986.

– Kirsti Suolinna ‑ Kaisa Sinikara: Juhonkylä. Tutkimus pohjoissuomalaisesta lestadiolaiskylästä. Informaatio 3, 1986.

– Nordnorsk kulturhistorie. Arv 1996.

– Juha Pentikäinen: Saamelaiset. Suomen kirkkohistoriallinen vuosikirja 1998.

– Laskuvarjojääkärit. Keskuslukko 2/2003.

– Marjut Huuskonen: Stuorra-Jovnnan ladut. Tenonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat. Sananjalka 46, 2004.

– Kirsti Laurén: Suo – sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä. Sananjalka 48. 2006.

­ Dokumentti inkerinsuomalaisten kansanmurhasta. Inkerinsuomalaisten kohtalo: suomalaisten salattu kansanmurha Venäjällä ja sen seuraamukset vuosina 1930-2002 / L. A. Gildin venäjänkielisen kirjan "Sosiaalisesti vaarallisen kansan kohtalo" pohjalta toimittanut Jouko Sihvo ; kääntänyt Lilja-Emilia Kuivanen. Helsinki. Inkeriläisten sivistyssäätiö, 2007. Keuruu. 485 s.

­ Arkeologinen retki Satakunnan saloille. Unto Salo: Ajan ammoisen oloista. Satakunnan ja naapurimaakuntien esihistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1093, Tiede. Helsinki 2008. Hiidenkivi 2/2009.

Agricolaverkon arvostelut: https://agricolaverkko.fi/ (vuosiluku = arvostelun ilmestymisvuosi)

Pentikäinen, Marja: Loputon matka. Vietnamilaisten ja somalialaisten kertomuksia pakolaisuudesta.  Työvoimapoliittinen tutkimus 274. Työvoimaministeriö. Helsinki 2005.

Turunen, Pekka: Salaisen sodan asiamies. Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta. 2007

Antola, Päivikki: Kurjuuden kasvot. Etnososiaalinen kuvaus Nairobin slummeista. 2007

Rintala, Aulis: Kalevala eteläpohjalaisella murteella.2008.

Sihvo, Jouko/Gildi, L.A.: Inkerinsuomalaisten kohtalo: suomalaisten salattu kansanmurha         Venäjällä ja sen seuraamukset vuosina 1930-2002. 2014.

Magga, Päivi, Ojanlatva, Eija (toim.): Ealli Biras. Elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma. 2014

Ahvenainen, Ritva: Kontiolahti. Kirkon kylä. 2014

Helin, Heikki: Sysmän muuttuva Keskus II. 2014

Kauhanen, Jouni: Nöyrtyminen ympäristöpakolaiseksi. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien    sosiaalihistoria.2014.

Jalonen, Jussi: Vapaaehtoiset. Viisi tarinaa vieraisiin sotiin osallistuneista suomalaisista.2016

Kosonen, Matti; Ruotsalainen, Heidi: Agenttikoulun naiset. Lottana vakoilijoiden ja                  kaksoisagenttien keskellä. 2015.

Pilke, Helena; Kleemola, Olli: Elämää juoksuhaudoissa. Sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla.2015

Irincheev, Bair ja Larenkov, Sergei: Sodan pitkät varjot. Taistelujen jäljen ennen ja nyt. 2016.

Klemola, Olli: Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa1941-1945. 2017.

Jalonen, Jussi: Summan tarina. Talvisodan ratkaisutaistelun ihmiset ja historia.2017

Takala, Hannu: Puna-armeijan sotasaalis. Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö 1939-1941. 2017

Koivukangas, Olavi: Juurilta siiville. Lastuja ladun varrelta. 2017.

Nenye, Vesa, Munter, Peter, Virtanen Toni, Birks, Chris: Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945. 2017 

2019

– Aalto, Ilari, Helkala, Elina: Jatulintarhoja ja hiidenkiukaita. Nuoren arkeologin käsikirja. Atena,                       2019

– Hjelt, Marjut, Ulv, Daga (kuvitus): Tarujen hevoset aavehevosesta yksisarvisiin. Karisto, 2019

– Holmblad, Peter (teksti), Harrgård, Mikael (kuvat): Luolamiehistä talonpojiksi. Pohjanmaan muinaisuus sanoin ja kuvin. Acta Antiqua Ostrobotniensia. . Käännös: Vanhanen, Santeri. Scriptum , 2013

 Jaakola, Juha: Parasta Tamperetta. Tampere-Seura, 2017.

– Jäppinen, Jussi: Viimeisen kesän maisemia. Aikamatkailua Suomessa 1939–2019. .

Kamppinen, Ossi: Palkkana pelko ja kuolema. Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat..    Docendo, 2019

– Kauhanen, Jouni (teksti), Jaukka, Esko (kuvatoimitus): Tahdolla, voimalla ja taidolla. Muhoksen                 tullilainen urheilu ja liikunta 1912–2019. Muhoksen Voitto, 2019. 487

– Koskihaara, Niina; Mäki, Maija (toim.): Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran jäsenten            lapsuus- ja nuoruusmuistoja. . Kansatiede, Turun yliopisto ja Lempiäisten sukuseura      ry, 2015.

– Laaksonen, Pekka (toim.), Piekka, Risto (toim.): Paikkarin torpan Elias. Karjalan Sivistysseura ja                    Paikkarin torpan tuki , 2019

– Laar, Mart: Viro vuonna nolla [Pööre 1 & 2]. Käännös: Aarnos, Petteri. Docendo, 2019

– Lappalainen, Tarja, Turtola, Martti: Stalinin tappamat. Muurmannin suomalaisten pitkä ja        musta yö. Docendo, 2019

– Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret. Tampereen rakennushistoriaa. Tampereen museot,                         2018.

– Louheranta, Olavi: Kai Donner. Tutkimusmatkat ja tieteellinen elämäntyö. Suomalaisen    Kirjallisuuden Seura, 2019.

– Manninen, Ohto, Lehtonen, Lauri: Stella Polariksen perintö. Tiedusteluhistoriaa 1944–1950.              Docendo,

– Martikainen, Heidi: Kuvamuistoja Tampereelta. Tampere-Seura, 2018.

– Metso, Juha, , Rokka, Mika, Vanhala, Ville: Murtuvan aallon harjalla: Saaristolaistarinoita                  Suomenlahdelta. . Docendo, 2019

– Nirkko, Juha: Lykyn avain. 999 vanhaa taikaa ja uskomusta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,             2019

– Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa. Yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys                      Suomessa itsenäisyytemme aikana. . Maanpuolustuskorkeakoulu. Edita, 2018

– Pirtola, Erkki, Kautiainen, Loviisa, Haveri, Minna, Kivirinta, Marja-Terttu, Knuuttila, Seppo: Alpon                  Savannilla. Kauhajoki-seura, 2019.

– Riksman, Elina: Håkansbölen kartanossa. På Håkansböle gård. . Vantaan kaupunginmuseo –                        Vanda stadsmuseum. Julkaisuja nro 36, 2019.

– Salo, Unto: The Gundestrup Cauldron. Cultural-Historical and Social-Historical Perspectives.                  Journal of Indo-European Studies. Monograph No. 63. Institute for the Study of                           Man, 2018

– Sipilä, Joonas, Koskimies, Tapio: Sata vuotta suomalaista sotilastiedustelua. Atena, 2019

– Vuoksenmaa. Johanna: Vesiystäviä, Lakefriends. . Otava, 2019

– Vuorela, Toivo: Toivo Vuorela: Paha silmä suomalaisen perinteen valossa. Suomalaisen          Kirjallisuuden Seura, 2019

– Östman, Kim: Mormonit. Historia, oppi ja elämä. Gaudeamus, 2019

Oma arvostelupalsta Suomen Kotiseutuliiton kotisivuilla www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/kirjamakasiini

2009

2010

 2011

2012

Happonen, Sirke (toim.): Muumiopas
Harju, Jari & Keränen, Kaija (toim.): Näköalapaikka – Kertomuksia Pihlajamäestä

Hokkala, Lasse et. al. (toimituskunta): Jääkärihaudat Etelä-Pohjanmaalla
Hurme, Eija (koonnut): Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa
Jankkari, Sakari (toim.): Suodenniemi – Elämää maalaispitäjässä vuosina 1540–1939

Kallio, Vappu (toim.): Maailman kaunein kylä
Karisto, Antti & Laaksonen, Pekka (toim.): Punapaidat – Lahtelainen mäkilegenda
Kastari, Pirkko-Liisa & Niemi, Juhani (toim.) Kultaisilla teillä
Kauranne, Antti ja toimituskunta: Senaatin ratsupoliiseista Marsalkan rakuunoiksi – Saksanniemen perintö 1917–2007
Kirjonen, Juhani & Hoppula, Salme & Kovitalo, Mari & Purokuru, Vesa & Satka, Mirja & Tallgrén, Reijo (toim.): Tiihalan Taidepolulla 2002–2011
Klemettilä, Sinikka & Leinonen, Tapio & Poropudas, Lauri (toim.): Nyynäjän tarina
Koivisto, Andreas (toim.): Vårt Sottungsby, Sotunkimme
Kostet, Juhani & Söderholm, Marita (toim.): Turun synagoga
Kuisma, Juha (toim.): Lempääläinen paikannimikirja
Kujala, Anna-Maija (toim.): Kotilaaksoni Toholampi
Kukkonen, Timo (toim.): Kolme kylää Nuijamaan nurkalta – Kouvola – Ruokola – Kokkila
Larimo, Sinikka (toim.): Sirkusrumpalin tytär –Lapsuusmuistoja Keravalta ja Kausalan mummolasta
Lehtinen, Ildikó (toim.): Volgan mutkasta Siperiaan – Sukulaiskansat tämän päivän Venäjällä
Lehtinen, Mikko (toim.): Täällä ovat juuremme –Korpijoki, Paaslahti, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Siikalahti

Lind, Mari & Anttila, Kimmo & Liuttunen, Antti (toim.): Tammerkoski ja kosken kaupunki
Lumijoki-Seuran kirjatoimikunta: Lumijoen kotirintama muistelee

2013

2014

Tarja Raninen: Nummisuutareiden naapurit. Palojoen kyläyhdistys ry.

2015