A N S I O L U E T T E L 0
Saressalo, Lassi Leo Veli
Syntymäpaikka: Virolahti
Syntymäaika: 4.6.1948
KOULUTUS
– Ylioppilastutkinto Lappeenrannan lyseossa 31.5.1968
- Varusmiespalvelu Laskuvarjojääkärikoulussa 1968-1969, reservin vänrikki - kertauharjoituksia 1970- ja 1980-luvuilla. Reservin kapteeni.
– Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Turun yliopistossa 24.10.1972
– Filosofian kandidaatin tutkinto Turun yliopistossa 7.11.1973
– Museotekniikan kurssi Turun yliopistossa 17.9.1971‑ 30.11.1971
– Filosofian maisterin arvo, Turun yliopisto 7.5.1975
– Julkisen palveluyksikön tuloksellisuuden kehittäminen, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. 16 p. 1992
– 43. alueellinen maanpuolustuskurssi. 12.‑16.2.1996, jatkokurssi 2004
– Väitellyt Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 7.6. 1996 aiheesta: Kveenit, tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä. SKS. Tiedekunta hyväksynyt väitöskirjan 25.9.1996 arvosanalla magna cum laude approbatur.
– EU-asiantuntijakoulutus. Tampereen kaupungin koulutusyksikkö, Bryssel, Strasbourg, Luxenburg. Syksy 1996.
– Filosofian tohtorin tutkinto. 25.9.1996
– Folkloristiikan dosentti. Turun yliopisto 3.4.1997.
– Tampereen kaupungin johtajakoulutus, hallinto, talous 1998–2002.
– Yrittäjäkurssi 4.4.–16.5.2005.
Todettu päteväksi hakemaansa Turun yliopiston kulttuuriperinnön professorin virkaan. Asetettu 3. ehdokassijalle 2008.
KIELITAITO
– Äidinkieli: suomi
– Pro gradu ‑kirjoitus suomen kielellä 1973
– Todistus Turun yliopiston opettajan virkaan tai toimeen vaadittavasta kyvystä ymmärtää ruotsin kieltä, konsistorin määräämä tutkija Christer Hummelstedt 1974
– Todistus ruotsin kielen hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta, valtion kielitutkintolautakunnan apujäsen Eskil Hummelstedt 15.1.1981
– Käytännön norjan kielen taito (opettajana Bergenin yliopistossa, Altan aluekorkeakoulussa, Tromssan yliopistossa, kenttätyötä Pohjois-Norjassa 1976-1985).
– Fil.kand. tutkintoon edellytetyt kieliopinnot saksan ja englannin kielissä.
– Saksan kielen täydennyskurssi, Mittelstufe III, Goethe-institut Rothenburg o.d. Tauber 30.04.- 29.5.1991.
– Saksan kielen intensiivikurssi. Universität Chemnitz‑Zwickau 6.–25.8.1995.
– Englannin kielen intensiivikurssi, Lontoo. 10 pv. marraskuu 1991.
– Tyydyttävä viron kielen taito. Passiivinen tanskan kielen osaaminen.
PÄÄTOIMEN LUONTEISET PALVELUSSUHTEET
– Puolustuslaitos, luutnantti 1.5.1969–31.5.1969, 1.8.1969–14.9.1969
– Valtion humanistinen toimikunta, tutkimusapulainen (Inkerin henkisen kansanperinteen tutkimus)15.9.1972‑31.12.1973
– Valtion humanistinen toimikunta, tutkimusapulainen (Saamelaisen folkloren tutkimusprojekti) 1.1.1973‑31.7.1974
– Hoitanut 1/4 Turun yliopiston folkloristiikan ap. assistentin toimesta 1.1.1973–31.12.1973, hoitanut 1/2 Turun yliopiston folkloristiikan ap. assistentin toimesta 1.1.197431.1.1974. hoitanut 1/2 Turun yliopiston folkloristiikan ja uskontotieteen tp assisistentin toimesta 1.1.1975–31.10.1975
– Nordiska Institutet för folkdiktning, tutkimussihteeri 1.8.1974–31.12.1979
– Universitetet i Bergen, Etno‑folkloristisk Institutt, folkloristiikan vt. lehtori, 15.1.-15.6.1980.
– Helsingin yliopisto, kansanrunoustieteen vt. assistentti 1.9.1980–31.12.1980
– Turun yliopisto, folkloristiikan vs. assistentti 1.1.1981–31.3.1981–31.12.1981
– Toiminut Suomen Akatemian humanistisen toimikunnan projektin "Kvensk kulturforskning i Nord-Norge" vastuullisena johtajana 1982–1986
– Turun yliopisto, työsopimussuhteinen tutkija kulttuurien tutkimuksen laitoksessa (Suomen Akatemian rahoittama projekti "Kvensk kulturforskning i Nord‑Norge") 1.1.1982–31.12.1986
– Turun yliopisto, päätoiminen tuntiopettaja kulttuurien tutkimuksen laitoksessa/ folkloristiikka 1.1.1987–31.7.1987
– Turun kaupunki, Kulttuurikeskuksen johtaja 1.8.1987–14.7.1989
– Tampereen kaupunki, kulttuuritoimenjohtaja 15.7.1989–31.8.2002 kulttuuriviraston (yleinen kulttuuritoimi, kaupunginorkesteri) päällikkö, nuorisotoimi liitetty virastoon 1997. Kulttuuritoimen päävastuualueen esimies, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, kaupunginorkesteri 1997‑2002.
– Em. virasta vapaana 1.9.2002 – 31.8.2003 tehtävänä 55. Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestelyt (pääsihteeri) ja Tampereen kaupungin kansainväliset kulttuurisuhteet. Em. virasta vapaana 1.9.–31.12.2004. Projektipäällikkö erityistehtävissä, kansainväliset kulttuurisuhteet, sisältötuotanto..
– Myönnetty omasta pyynnöstä ero kulttuuritoimenjohtaja virasta 1.5.2005 lähtien.
– Tietokirjailija, kulttuurialan yrittäjä 1.5.2005 –> KulttuuriTieto Saressalo ks. www.kulttuuritieto.fi
– Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja 1.9.2008–30.8.2009. Pääsihteeri 1.9.2009–31.8.2013.
– Folkloristiikan dosentti Turun yliopistossa 3.4.1997–>
AKATEEMINEN OPETUSURA
Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on päätöksellään 7.5.2008 asettanut FT, dosentti Lassi Saressalon kolmannelle ehdokassijalle Turun yliopiston kulttuuriperinnön professorin virkaan.
Vastaväitökset
– Marjut Huuskonen: Stuorra Jovnan ladut. Tenonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat. Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta.6.6.2004
– Marja Pentikäinen: Loputon matka. Vietnamilaisten ja somalialaisten kertomuksia pakolaisuudesta. Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. 3.6.2005.
– Kirsi Laurén: Suo, elantoa ja elämyksiä. Kulttuurinen luontosuhde suokokemuksissa. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta 18.8.2006
– Mira Karjalainen: In the Shadow of Freedom. Freedom discourses of Finnish sailors. Helsingin yliopisto, Humanistinen ja teologinen tiedekunta. 1.6.2007.
– Pasi Enges: Minä melkein uskon. Yliluonnollinen ja sen kohtaaminen tenonsaamelaisessa uskomusperinteessä. Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta.2.6.2012.
Väitöskirjojen esitarkastukset
– Marja Pentikäinen: Loputon matka. Vietnamilaisten ja somalialaisten kertomuksia pakolaisuudesta. Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. 14.12.2004
– Kirsi Laurén: Suo, elantoa ja elämyksiä. Kulttuurinen luontosuhde suokokemuksissa. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. 8.3.2006.
– Petja Aarnipuu: TURUN LINNA. Kulttuuriperintö narratiivisina tiloina. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta.10.8.2007.
– Pasi Enges: Minä melkein uskon. Yliluonnollinen ja sen kohtaaminen tenonsaamelaisessa uskomusperinteessä. Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta. 3.12.2011.
Sensor
Sensori(kuulustelutarkastaja) Tromssan yliopisto. Humanistinen tiedekunta 2008–
Lausunnot
–lausunto FT Kirst Laurenin tieteellisestä pätevyydestä dosentin arvoon. 20.7.2011
- lausunto FD Charlotte Hyltén-Cavalliuksen pätevyydesta pohjoismaisen folkloristiikan, erityisesti vähemmistötutkimuksen dosentuuriin 12.12.2016.
– toiminut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran referee-arvioijana 2011–
- toiminut Kalevalaseuran vuosikirjan refereearvoijana 2014
- Toiminut Genos- aikakausjulkaisun refereenarvijoijana 2015
Opetusnäyte
Opetusnäyte Turun yliopiston folkloristiikan dosentuuria varten hyväksytty arvosanalla ”erinomainen”. 8.1.1997.
Tuntiopetus Turun yliopistossa:
‑ folkloristiikan kenttätyö- ja materiaalinkäsittelykurssi, 20t luentoja ja 30 t harjoituksia kl 1974
‑ folkloristiikan peruskurssi, 18t luentoja sl 1974
‑ folkloristiikan proseminaariharjoituksia 24 t sl 1974
‑ folkloristiikan kenttätyömetodologia, 20 t luentoja kl 1976
‑ folkloristiikan peruskurssi, 30 t luentoja sl 1976
‑ empiirisen kulttuurintutkimuksen peruskurssi, 17t luentoja ja 6 t muuta opetusta kl 1977
‑ folkloristiikan peruskurssi, 26 t luentoja sl 1977
‑ folkloristiikan proseminaari, 15 t kl 1978
‑ empiirisen kulttuurintutkimuksen peruskurssi, 30 t luentoja ja 10 t muuta opetusta kl 1978
‑ folkloristiikan proseminaari 18 t sl 1978
‑ saamelainen folklore, 24 t luentoja sl 1978
‑ folkloristiikan proseminaari, 30 t kl 1979
‑ kulttuurien tutkimuksen empiiristen menetelmien kurssi, 25t luentoja ja 10 t muuta opetusta kl 1979
‑ folkloristiikan peruskurssi, 6 t luentoja sl 1979
- folkloristiikan proseminaari, 3 t luentoja ja 11 t muuta opetusta sl 1979
‑ perinnearkistokurssi, 16 t luentoja ja 12 t muuta opetusta sl 1980
‑ proseminaari 36 t kl. 1981
‑ perinnealueet I (Saamelainen folklore) 24 t luentoja kl1981
‑ folkloristiikan peruskurssi, 12 t sl 1981
- perinnearkistokurssi, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1981
‑ proseminaari (folkloristiikka) 30 t sl 1981
‑ perinnearkistokurssi, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1982, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1982
- Suomen kansanomainen kulttuuriperintö, 12 t sl 1982
‑ perinnealueet 1, 24 t luentoja kl 1983
‑ siirtolaislasten kulttuuritausta, 2 t luentoja kl 1983, 3 t luentoja kl 1984, 4 t kl 1985, 2 t 1986, 2 t 1987, 2 t 1988
‑ proseminaari (folkloristiikka) 18 t sl 1985, 15 t kl 1986
‑ perinnearkistokurssi, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1985
– kansanperinteen lajit, 12 t luentoja s1 1985, 12 t sl 1986
‑ folkloristiikan peruskurssi, 8 t luentoja sl 1986
‑ perinnearkistokurssi, 24 t luentoja ja 26 t muuta opetusta sl 1986
‑ kulttuurikeskuksen toiminnasta, 4 t luentoja kl 1987
– folkloristiikan proseminaari, 12 t sl 1987, 12 t kl 1988
‑ om finsk forndiktning. Suomen kielen kurssi pohjoismaalaisille 2 t 1986, 2 t 1987, 2 t 1988
– Pohjoismaiden perinteiset kulttuurivähemmistöt,12 t sl. 1988
‑ tutkimuksen menetelmistä 4 t s1. 1992
– Erilaisuudesta ja identiteetistä, dosenttiluento 17.‑18.9.,1.‑2.10. 1998, 12 t.
Tuntiopetus Åbo Akademissa:
‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa cl-arvosanaa varten (perinne ja perinteenkannattajien elämä)4 t sl 1980
‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa approbatur-arvosanaa varten (Kalevala‑runous, keräysmetodit ja tekniikka)8 t sl 1980
‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa(suomalainen folkloristiikka) 4 t sl 1981
‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa (finsk tradition)10 t kl 1983, 10 t kl 1984
– luennoinut kurssin "Fältarbetet" 4 t kl 1984
‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa 13 t kl 1985
– luennoinut aiheesta "Finsk folkloristik" 7 t kl 198
‑ luennoinut aiheesta "Fältarbetesteknik" 7 t ja antanut muuta ryhmälle kuuluvaa opetusta 17 t kl 1985
‑ "Nordisk folkloristik, fältkurs" 10 t 1986
‑ luennoinut aiheesta "fältarbetet" 16 t sl 1987
‑ luennoinut aiheesta "finsk tradition" 7 t kl 1987
‑ luennoinut aiheesta "finsk folklore" 10 t kl 1988
‑ vierailuluento "Om tradition och identitet" 2t, sl 1988
‑ luennoinut aiheesta "finsk forndiktning" 6 t kl 1989 8 t kl 1990, 8 t kl 1991, 8 t kl 1992, 6 t kl 1993–1999.5 t sl 2000, kl 2001, kl 2002, kl 2003, kl 2004, kl 2005, kl 2006, kl 2007, kl 2008, kl 2010, sl.2011, kl 2012
Tuntiopetus Helsingin yliopistossa:
‑ luennoinut ja pitänyt kirjalliset kuulustelut saamelaisesta folkloresta historiallis-kielitieteellisessä osastossa, yht. 14 t aikana 6.‑27.10.1980
‑ laudaturluento aiheesta "Motiivianalyysi akkulturaatiotutkimuksessa'I 2 t kl 1984
‑ luennoinut Pohjoiskalotin perinnealueista 12 t 18.‑26.10. 1984
‑ seminaarialustus aiheesta "Suomalaiset ja vieras väki" 25.2.1991.
Tuntiopetus Tampereen yliopistossa
– kansanperinteen laitoksessa kulttuurintutkimuksen perusteet, 30 t kl 1990,30 t kl 1991,30 t kl 1992, 24 t kl 1993, 24 t kl 1994.
– kasvatustieteiden laitoksessa seuraavasti: kunnallisesta kulttuuritoimesta 3 t kl 1992, 1993, 1994, 1995, 1996.
– taloudellis-hallinnollisssa tiedekunnassa 1996- kulttuuritoimesta ja kulttuuriekonomiasta 2h.
Tuntiopetus Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa
‑ kulttuurityöstä 6 t sl 1992.
Åbo Hemslöjdlärarinstitut
– timlärare 1987‑89
Vierailuluennot mm.
– luennoinut Turun yliopiston Avoimen korkeakoulun järjestämällä Kulttuurialan kurssilla aiheesta "Kansanperinne ja sotapropaganda" 9.2.1982 ja aiheesta "Vainolaistarinasto", 16.2.1982.
– luennoinut Joensuun yliopistossa aiheesta "Pohjoiskalotti kulttuurialueena", 12 t kl 1985.
– Institutt for folkeminnesvitskap, Universitetet i Oslo "Personhistorier, genrekombinasjon eller ny genre" 2 t, 17.11. 1980.
– Etno-Folkloristisk institutt, Bergen " Om samisk folkekultur" 6 t 22‑24.11.1980.
– Finnmark Distriktshögskole ”Om tradisjoninsamling" 10 t, 22.‑23.2.86.
– antanut seminaariopetusta aiheesta "Minoritetsforskning" 6 t, Etno-folkloristisk Institutt, Univ. i Bergen 26.27.3.1984.
– Finnmark Distriktshögskole "Om tradisjoninsamling" 10 t, 22.‑23.2.1986.
– Finnmark Distriktshögskole "Tradisjon og etnisitet" 6 t, 7.5. 1988.
– Vaasan työväenopisto "Suomalaisesta kulttuuri-identiteetistä" 3 t, 19.1.1988.
– Skoledirektorene i Finnmark/Hogskolen i Alta, 4 t Kvenkulturen, har den ei framtid?" 2.12.1987.
– Kimitobygdens medborgarinstitutet. Om hembygdsforskning. Föreläsningsserie 1978‑79, 36 t.
– Suomalaisten kulttuurihistoriasta. Esitelmä Haaparannan kansanopiston Suomi -kurssilla 1987.
– pakolaisille tarkoitetun kulttuuriinperehdyttämiskurssin suunnittelu ja luennointi syksy 1988, Turun pakolaiskeskus.
– Arktisten vähemmistöjen tutkimuksesta. AHR ‑ symposiumityöryhmän seminaari, Helsinki 9.1.1989.
– Suomalaisuus kulttuuritaustana ‑ luento pakolaistyöntekijät ry:n seminaarissa Helsingissä 22.4.1989.
– Kulttuurivirkamiehen työstä ‑ luento Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kurssilla. Turku 16.1.1989.
– Arktisen alueen kansatieteellisestä tutkimuksesta -esitelmä "Kansatiedettä 100 vuotta" -seminaarissa Turussa 17.3.1989
– Kulttuuri ja vapaakuntakokeilu. Alustus Naantalissa 6.4.1989.
– Koulun ja kulttuuritoimen yhteistyö. Esitelmä Hämeen lääninhallituksen kouluosaston seminaarissa
– Kulttuuripainotteisen opetuksen kokeilun käynnistäminen kouluissa. Nokia 15.2.1991.
– Siirtolaislapsen kulttuuritaustasta. Luennot (2 t) Ruotsissa opiskelevien lastentarhanopettajien ekskursioilla Turussa 1986‑1991.
– Kansanrunojen sisäinen sanottava. Esitelmä Tampereen kaupungin kulttuuriluentosarjassa 9.3.1992
– Tarton kaupungin kulttuurihallinnon konsultaatiokurssin suunnittelu Tampereella toukokuussa 1992
– Luento asiakaskeskeisestä kulttuuripalvelusta Viron kulttuuriviranomaisille Tartossa 17.6.1992, Rakveressa 27.2.1993
– Erilaisuus ongelmana, luento ruotsinsuomalaisille opettajille Hanasaaressa 18.3.1993.
– Erilaisuuden ongelmatiikka ja etninen identiteetti Jyväskylän kesäyliopisto, Kurssi ”Kulttuurienvälinen tiedostaminen ammattitaidon osana" 4 h, 16.6.1993.
– Föreläsningsserie on finsk forndiktning, berättarkonsten och -motiver vid "Nordiska berättarseminariet" på Wik Slott, Uppsala, Sverige. 18 t. 26.7.‑30.7.1993.
– Etnisiteetti ja identiteetti. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Kansainvälistyvä työ –.PD-opintokurssi. 3 h. 27.8.1993.
– Etninen identiteetti ja monikulttuurisuus yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Seminaari "Suomen ulkomaalaispolitiikan linjat". Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. 3 h. 7.9.1993.
– Itäinen ja läntinen vaikutus kansankulttuurissa. Kansallisuusaate ja suomalaisten kansallinen herääminen. Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. Kansainvälistyvä työ ‑.PD -kurssi. 3 h. 11.9.1993
– Vähemmistökulttuureista. Kaarinan sosiaalialan oppilaitos, Aikuiskoulutusosasto. Kurssi "Monikulttuurinen hoito- ja huolenpito". 4 h. 28.9.1993.
– Etnisyys ja etninen identiteetti kulttuuriantropologinen näkökulma. Opetuskokonaisuus "Valmentautuminen kulttuurienväliseen kanssakäymiseen". Jyväskylän yliopisto. 17.6.1994
– Täydennyskoulutuskeskus. Lahti 5.2.1994. 4 h. Sama kurssi, 6 h 9.9.1994.
– Etnisyys ja etninen identiteetti. Opetuskokonaisuus "Etnisyys, kulttuurit, maailmankatsomukset". Jy, Täydennyskoulutuskeskus. Jyväskylä 12.2.1994. 3h.
– Case Tampere, asiakasnäkökulma tiedotukseen ja markkinointiin. Kuntakoulutus, kurssi "Kulttuuripalvelujen tiedotus ja markkinointi". Lappeenranta 17.5.1994. 1,5 h.
– Voiko identiteettiä museoida? Esitelmä Valtakunnallisilla museopäivillä Tampereella 18.5.1994.
– Kulturmöte mellan Norden och Novgorod. Esitelmä 5.7.1994 Savonlinnassa seminaarissa "Nordisk kulturvecka ‑ kulturernas sammanträffande i Savolax".
– Kulttuuripalvelu ‑ kunnan peruspalveluja. Esitelmä seminaarissa "Kansankulttuuri ‑ osa hyvinvointiamme. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto. 30.6.1994
– Miehenä olemisesta naisten työyhteisössä ‑ ja naisista. Esitelmä Pohjoismaisessa Forumissa Turussa seminaarissa "Nainen ja työ". 3.8.1994
– Etnisyys ja etninen identiteetti; suhtautuminen toiseuteen. Esitelmä (teleopetus) Peräpohjolan opisto, Tornio. Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. 23.9.1994. 3h.
– Kulttuurinen ihminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Luento Tampereen sosiaalialan oppilaitoksen aikuiskoulutusosastossa. 24.10.1994, 3h.
– Kulttuuritoimi vapaa-aikatoimen järjestelmässä. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Kl 94, 2 h.
– Har kvenene ei framtid ‑ Studia Generalia esitelmä Altassa 4.5.1995 2h
– Om kvenkulturen ‑ Luentokokonaisuus Finnmark Högskole. 5.5.1995 4h.
– Suomalaisista myyteistä. Luento kirjallisuusseminaarissa Vesisaaressa 23.6.1995
– Suomalaisuudesta. Esitelmä Norja Suomi-seurojen liiton juhlassa Vesisaaressa 24.6.1995
– Visioner om den kommunala kulturproduktionens framtid. Åbo Akademi, Fortbildningssentralen 3.8.1995, 4h.
– Kulttuurierot ja oma kulttuurimme. Luento Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölle. Sarjassa Maahanmuuttajat tamperelaisina. 21.9.1995, 4h.
– Tampereen kaupungin EU-kouluttaja: Työvoimapolitiikka, koulutus- tutkimus- ja kulttuuripolitiikka EU:ssa. Luentosarja (toistuva) 1996‑1997.
– Kveenit. Esitelmä seminaarissa "Suomalaisugrilaiset idästä länteen”. Nurmes 13.7.1996.
– Kaupunkilainen muutoksessa. Esitelmä seminaarissa "Kaupunkikulttuurin juuret". Kotiseutupäivät. Rauma 2.8.1996.
– "Om östersjöfinska kulturer”. Esitelmä pohjoismais-balttilaisessa seminaarissa Tallinnassa 17.8.1996.
– Kveenikulttuurista. Esitelmä Sukututkimusliiton vuosipäivillä Rovaniemellä. 12.11.2001.
– Elias Lönnrot omas ajas ja meie ajas. Esitelmä Tarton yliopistossa 19.4.2002 konferenssissa ”Eesti ja põhjamaised väärtused”.
– The Cultural Strategy of the City of Tampere. Esitelmä Tarton kaupungin ystävyyskaupunkiseminaarissa 19.6.2002
– Finnish positions on the relations between Nordic and Baltic countries. Esitelmä pohjoismais-balttilaisessa seminaarissa Tallinnassa 4.10.2002
– Pohjoiskalotin etnohistorian pääpiirteet ja erityisesti Ruijan suomalaiset eli kveenit. Luento Helsingin yliopiston ikäihmisten yliopistossa. Imatra 21.1.2003, 3h.
– Paleltuiko metsänhaltija matkalla Ruijaan. Esitelmä Nilla Outakosken muistoseminaarissa Helsingin yliopistossa 30.5.2003.
– Ruijan siirtolaisuudesta. Esitelmä Taivalkoski-symposiumissa 5.7.2005.
– Ovatko kveenit kansa? Esitelmä Tuglas-seuran seminaarisarjassa Itämerensuomalaisia puheenvuoroja – kymmenen näkökulmaa identiteettiin. Helsinki 4.10 2005.
– Pelastakaa ladot ja muut. Esitelmä Suomen maatalousmuseon seminaarissa ”Maaseudun uhanalaiset rakennukset”. Loimaa 8.10.2005.
Vepsäläiset – karjalaisuuden sisällä vai naapurissa? Karjalan liiton luentosarja: Sukukansat tutuiksi. Helsinki 11.10.2005.
– Itämerensuomalaiset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlaseminaari. Tampere 8.4.2006.
– Uudet itämerensuomalaiset. Museokeskus Vapriikin luentosarja. Tampere 3.5.2006.
– Kaukopartiotoiminta Jatkosodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura. Nurmes. 19.5.2006
– Kaukopartioiden radiotoiminta. Suomen Sotahistoriallinen Seura. Nurmes. 20.5.2006
Maakunta- ja heimokäsite identiteettiä luomassa. Karjalan Liitto. Helsinki 3.10.2006.
– Inkerinsuomalaiset toisessa maailmansodassa. Suuri sotaseminaari. Talvi- ja jatkosotien suomalaiset ja venäläiset tulkinnat. Turun suomenkielinen työväenopisto ja Turun yliopiston poliittisen historian laitos. Turku 18.11.2006.
– järjestö- ja yhdistystoiminnan perusteita sekä projektityöskentelyn perusteita maahanmuuttajille, Turku, Tampere 2006–2007
Kvenene – kjennetegn på kultur og etnisitet fra 1800-tallet til i dag, Ruija Kvenmuseet, Vadsø 28.1.2009
Mitä Kalevalassa on. Pori 28.2.2009.
– Etnisyyden kiemurat. Luento Turun yliopistoissa 27.4.2009.
– Soome Kodusondseltsite liit 60 v. Tallinna 22.5.2009.
– Paulaharju Ruija Rannalla. Ylitornio 27.6.2009.
– Katsaus Kalevalaan ja vanhoihin runoihin. Helsingin yliopiston ikäihmisten yliopisto, Hamina 7.10.2009.
– Kotiseututyö ja Veteraaniperinne. Helsinki 12.11.2009.
– Muumilaakso Kotiseutuna. Teuva 29.11.2009.
– Kalevalan tarinoita. Folklandia-seminaari 8.2.2010.
– Kveenit, Helsingin yliopiston ikäihmisten yliopisto, Hamina 10.2. 2010
– Inkeriläiset II maailmansodassa. Inkeri-seminaari, Helsinki 13.2. 2010
– Kuoleeko Vepsä. Puheenvuoro kulttuurien kuolemasta. Tampereen Suomalainen Klubi. 15.2.2010.
– Kansalaiset kulttuuriympäristöasialla.XIV valtakunnallinen museologian seminaari, Jyväskylä 25.-26.3.2010
– Kirjallisuus ja pohjoinen vähemmistö.1800-luvun tutkimuksen verkoston 3. vuosikonferenssi. 28.1.2011.
- Kalevipoegin sisältö ja yhteydet Kalevalaan. Kalevalaseuran seminaari. Tallinna 26.5.2013.
– Lukuisia alustuksia kulttuuritoimen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista ja kunnallisesta kulttuuritoimesta eri täydennyskoulutusyksiköissä, lähinnä tuottajakoulutusohjelmissa.
– Lukuisia esitelmiä, alustuksia ja valmisteltuja puheenvuoroja kansanperinteestä ja kulttuuritoimesta eri puolilla maata eri aikoina.
– Esitelmiä ja alustuksia maahanmuuttajien kulttuurikohtaamisesta eri kuulijaryhmille
– Lukuisia esitelmiä kotiseututyöstä 2008–2013
KIRJALLINEN TOIMINTA
Monografiat
– Talvadaksen kylän etnohistoriallinen kehitys. Etnologinen tutkimus tenonsaamelaisen kylän elinkeinomuutoksesta. Folkloristiikan tutkimuksia 1. Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitos. Turku 1982, 203 s.
– Päämajan kaukopartiot jatkosodassa. WSOY, Porvoo 1987. 358 s.’II painos 1987. III painos, WSOY Pokkari 2010.
– Laskuvarjojääkärit. Laskuvarjojääkärikoulu 1962–1992. (yhdessä J. Vilkunan kanssa) Hämeenlinna 1992, 159 s.
– KVEENIT ‑ tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä (väitöskirja). SKST 648. Helsinki 1996, 370 s.
– Pyhäjärven kappeli. (yhdessä P. Nuutisen ja I. Väätin kanssa) Tampere 1998, 71 s.
– Kveenien maa. Tampereen Museoiden julkaisuja 60. Tampere 2000, 95 s.
– Inkeri. Kertomus Inkerin kansoista ja kulttuureista. Tampereen museoiden julkaisuja 56. Tampere 2000, 58 s. Sama viroksi ja venäjäksi. Julkaistu erikseen venäjäksi Pietarin näyttelyä varten 2003.
– Kansain kohtaloita. Suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt. Tampereen museoiden julkaisuja 87. Tampere 2006. 100s.
– Tartto–Tampere–Tartu 15 vuotta, aastat. Tampere Maja 10 vuotta, aastat. Kertomus ystävyydestä ja yhteistyöstä- Jutustus sõprusest ja koostööst Tampere 2007.
Kertomus kaapelitelevisiosta. Suomen Kaapelitelevisioliitto 1973-2007. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry.. Helsinki 2008. 204 s. (Yhdessä Matti Tulinin kanssa.)
– Pois Suomesta. Suomesta paenneita, karkotettuja, väkisin vietyjä, laittomasti lähteneitä. Traff Kustannus. Tampere 2010. 298 s.
Kertomus Kevosta. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon vuosikymmenet. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevo. 2017. 335 s.
Finska Fjärrpatruller. Spaning och sabotage under andra världskriget. Svenskt Militärhistoriskt Biblioteks Förlag. 2018. 277 s.
Tarinoita Rajalta. Historiaa ja muistoja Rajavartiolaitoksen sadan vuoden taipaleelta. Rajavartiolaitos 2019. 368 s.
Oppikirjat ja vastaavat
– Etnologian sanastoa (yhdessä T. ja P. Leimun kanssa) Turun yliopiston Kansatieteen laitoksen toimituksia I. Turku 1972. Uusittu painos 1979.83. s.
– A Guide to Nordic Tradition Archives. (yhdessä G.Herrasen kanssa) NIF Publications No 7. Turku 1978. 160.s.
– Äänitearkisto-opas. Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen folkloristiikan ja uskontotieteen äänitearkisto. Turku 1981.38s.
– Kulttuurin kenttätutkimus (yhdessä P. Suojasen kanssa) Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu n:o 9. Tampere 1982. 370s.
– Äänitearkisto-opas (yhdessä H‑P. Huttusen kanssa). Folkloristiikan toimitteita 3. Turku 1985.
– Bibliografia kveeneistä, en kvensk bibliografi (yhdessä Venke Olsenin kanssa). Tromura, Kulturhistorie nr. 10. Tromso 1988.
Kotiseutututkijan ABC. Kotiseutuliiton kotiseutututkijan nettikäsikirja. 2013. Päätoimittaja.
Toimitetut teokset
– Forskarkurs 1975, Traditon och samhälle. NIF Rapporter No 4. Åbo 1976
– Ämneskonferens 1976. NIF Publications No. 5. Åbo 1976 (yhdessä G. Herrasen kanssa).
– Aihehakemisto. Inkerin henkisen kansanperinteen keruuprojekti. Folkloristiikantoimitteita 1. Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos. Äänitearkisto (TKU). Turku 1981, 230 s.
– Kartano meren rannalla. Elämää ja historiaa Ala-Lemussa (yhdessä Marja-Leena Vilpon kanssa). Turku 1986.
– Miksi Tartto on. Toimitettu antologia Tarton hengestä (yhdessä M. ja A . Lõhmuksen kanssa) Tartto–Tampere 1998
– Kohtaaminen Siperiassa (yhdessä Toimi Jaatisen ja Kaarina Suomisen kanssa). Tampereen museoiden julkaisuja 61. Tre 2002.
– Kenen kotiseutu (yhdessä Erja Heleniuksen kanssa). Tampereen Museoiden julkaisuja 72 Tampere 2004.
– Vepsä. Maa, kansa, kulttuuri. SKST 1005, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Tampereen museoiden julkaisuja 81. Tampereen museot. 2005.
– Pitkällä matkalla. Kertomuksia pakolaisuudesta Suomessa. Etnika Oy. 2005. (Toimitettu Marja Pentikäisen väitöskirjasta).
Kotiseutuni mun. Kirjoituksia Kotiseudun & Hiidenkiven sadalta vuodelta. Yhdessä Pekka Laaksosen kanssa. SKS Toimituksia 1240, Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:21. 2009.
Kulttuuriympäristöni. Rakennettu maisema. Min kulturmiljö. Bebyggd landskap. (yhdessä Liisa Lohtanderin kanssa) Suomen Kotiseutuliitto ja ympäristöministeriö. Helsinki 2010.
Liikuttavat ympäristöt (yhdessä Liisa Lohtanderin ja Hilkka Högströmin kanssa). Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:24. 2012.
KOTISEUTU 2013. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A 22, A 23.
Inkerikot, setot ja vatjalaiset. Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet. (Yhdessä Kati Kallion ja Riho Grüthalin kanssa) SKS 2021.
Julkaisemattomat opinnäytteet
– Inkerin Para. Folkloristiikan pro gradu -työ. 1973 TKU sem 286.
– Tampereen kaupungin kulttuurihallinnon uudistuksesta. Professionalismia vai asiakaskeskeisyyttä? Tutkintotyö, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus 1992.
Artikkeleja mm.
– Seminaari vähemmistökulttuureista. Majakka 4/1977.
– Tradisjonar kring fiske. Delrapport for den folkloristiske undersökninga. Nefa Fältseminar, Öygarden 1974. Bergen 1978, 45–56.
– Folklore ja etninen identiteetti. Kulttuuri-identiteetin ongelmia: suomalaiset kulttuurivähemmistöt. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 14. Helsinki 1978, 45‑56.
– Kommentar till Carsten Bregenhøjs inlägg vid den 21 nordiska etnologkongressen. Kulturell kommunikation. Lund 1979, 37–40. Sama englanniksi Ethnologia Scandinavica 1979, 33–35.
– The Sámi in Finland. A Case Study. Yhdessä H.Nuorgam-Poutasuon ja J. Pentikäisen kanssa. Cultural Pluralism and the Position of Minorities in Finland. Helsinki 1979, 51–93.
– Otto Anderssonilla tuloksekas tutkijan ura. Turun Sanomat 28.4.1979.
– Kuplia ja maailmoita ‑ opeta lapsesi valitsemaan. Majakka 2/1979.
– Kuvamme saamelaisista vääristynyt. Uusi Suomi, Faktasivu 10.4.1979.
– Perinnetutkimus nousussa. Uusi Suomi, Alakerta 7.6.1979.
– Museolaitoksesta ja miljööpolitiikan tehtävistä. Varsinais-Suomen joulu 1979.
– Kveenikulttuuri kuolemassa. Uusi Suomi, Alakerta 6.6.1980.
– Altajoen hiljainen marssi veti yhteen 700 vaeltajaa. Uusi Suomi 5.8.1980.
– Raporttisarja V kansainvälisestä Fennougristikongressista. Uusi Suomi 20.–29.8.1980.
– Tiefenforschung in einem samischen Dorf. Fabula 22,1/2 1981, 100‑105.
– Juurien etsintä ei ole vain muotia. Taustalla aatteellinen murros. Uusi Suomi, Alakerta 7.3.1981.
– Perinteentutkimuksen kieli on muuttunut. Uusista näkökulmista uutta tietoa. Uusi Suomi, Alakerta 9.6.1981.
– Jos jouluna leipäruohot näkyvät, tulee hyvä vuosi. Varsinais-Suomen joulu 1981.
– Tutkimusarkiston muodostamisesta. Kulttuurin kenttätutkimus. Tampere 1982, 235‑247.
– Keitä ovat kveenit. Kalevalaseuran vuosikirja 61. Helsinki 1982, 102‑124.
– Folkloristiikkako museoaineeksi? Museopolitiikka 1. 1982, 3–5.
– Kveenien kulttuuriperinne ja kieli tutkimuksen kohteena. Siirtolaisuus no 3. 1982, 27.
– Miksi sota hyväksytään. Turun yliopisto, Avoin korkeakoulu. Opintomoniste 2. 1982, 14‑79.
– Om etniska stereotyper. Folk og ressurser i Nord. Trondheim 1983, 195‑211.
– Synspunkt på forsking og innsamling av folkekulturen i Nord‑Noreg. Näkökohtia Pohjois-Norjan kansankulttuurin tutkimuksesta ja keräämisestä. Finnene ved Nordishavets strender Suomalaiset Jäämeren rannoilla. Turku 1982, 157–168.
– Identiteetin nurja puoli: etnisten stereotyyppien tarkastelua. Sananjalka 25. 1983, 83‑99.
– Ruijansuomalaisen kulttuurin esiinmarssi. Kveenien kulttuuripäivät Vesisaaressa 11.‑12.6.1983. Siirtolaisuus-Migration 3/1983, 26.
– Kveenikulttuuri elpyy. Kotiseutu 4/1983, 191.
– Ruijan kveenit laajan tutkimuksen kohteena. Turun Sanomat 12.6.1984.
– Measuring Change in Culture. Nord-Nytt 26/1986, 55‑62. VII International Congress for Folk Narrative research. Bergen 13.6.1984. Julkaistu myös kongressiraportissa.
– Tsuudi voitetaan viekkaudella. Suullinen perinne voimistaa saamelaisuutta. Tiede 2000, 2/1985, 913.
– Kadja-Nilla ‑ avain perinteen sanottavaan. Etiäinen 1. Turku 1985, 113‑134.
– Kveenikulttuuri elää, elpyy ja etsii muotojaan. Kaleva 24.6. 1985.
– Kveeni: puukonheiluttaja vai ahkera työmies? MET Tidskrift för Tornedalen och Malmfälten 2/3 1985, 26–29.
– Etnisyys ja identiteetti: ovatko kveenit etninen ryhmä? Suomen Antropologi 2/85, 73–79.
– Suomalais-ugrilaisten kansojen tutkijat koolla Komissa. Kaleva 11.8.1985.
– Suomalais-ugrilainen kieliperhe. Kaleva 12.8.1985.
– Kveenien II kulttuuripäivät. Siirtolaisuus 3/85, 23–24.
– Kveenitutkijat koolla Raisissa. Informaatio 4/1985, 12–15.
– Kveenitutkimuksen tilaa puntaroitiin Norjassa. Kaleva 2.11.1985.
– Finske, samiske og norske folketroelementer i kvenkulturen. Menneske og miljö i Nord-Troms 1986.
– Vaietaanko suomalaiskulttuuri Ruijan rannoilla kuoliaaksi. Nykypäivä 12.12.1985.
– Kveenien maa. Ruijan ihmeellinen ja koskettava maailma. Varsinais-Suomen joulu 1985, 18–21.
– The Sámi People in Finland. Cultural Minorities in Finland (ed. by Juha Pentikäinen and Veikko Anttonen) Helsinki 1985, 51‑61.
– Die Veränderung der samischen Kultur am Tenofluss. Ural-altaischen Jahrbücher Band 6. 1986, 21‑26.
– Enemmistö- ja vähemmistökulttuurin suhteista yhteiskunnassa. Kirkko ja vähemmistökulttuurit Pohjoismaissa, Seminaariraportti. Tukholma 1986, 5–10.
– From Oicotype (Ecotype) to the Study of Ethnotypes. A Perspective to Studying the Identity of the Finnish Minority in Northern Norway. Acta Borealia 2, 1986, 3‑17.
– Den kvänska minoriteten i Nord-Norge. Synpunkter på en identitetsanalys. VII nordiska migrationsforskarseminariet.Uppsala 1986.
– Ala-Lemun taistelu. Teoksessa Lassi Saressalo, Marja-Leena Vilppo: Kartano meren rannalla. Elämää ja historiaa Ala-Lemussa. Turku 1986, 56–67.
– Vad Nilla berättar för oss. Folklorens betydelse, red av Bengt af Klintberg. Göteborg 1987, 233–253.
– The Threat from Without. An Examination of Defensive Ethnic Folklore. Scripta instituti Donneriani Aboensis. Vol 12. Åbo 1987, 251–257.
– Identité same – stéréotypes et néomythologie. Kalevala et traditions orales du Monde. Colloques Internationaux du CNRS. Editions du CNRS. Paris 1987, 301‑308.
– Hotar främlingar den finska identiteten. Flyktinge- og invandrerpolitik i Norden. København 1987, 30–37.
– Uhkaavatko muukalaiset suomalaista identiteettiä? Turun Sanomat 4. 8.1987.
– Vanha yhdistyy uuteen Aunuksen Karjalassa. Turun Sanomat 24.71987.
– Me ja vierasmaalaiset. Suomalainen identiteetti sulkeutuu takaisin kuoreensa. Kaleva 18.2.1987.
– Ääni Turusta, rauha maailmalle. Varsinais-Suomen joulu 1987, 4‑7 (Kiertoartikkeli Turun Sanomat, Kaleva 24.12.1988.)
– Tapasinko maahisia? Turun Sanomat 20.4.1988, Majakka 2/1988.
– Vanha Raatihuone uuteen kukoistukseen. Suomen' Turku 4/1988, 157–159.
– Laatokalla, Äänisellä ja vähän Syvärilläkin. Matkakuvia Karjalasta. Varsinais-Suomen Joulu 1988, 12–15. Majakka 4/88.
– Kveeni-identiteettiä etsimässä. Kotiseutu 3/1988, 85–93.
– The Kadja-Nilla Corpus. A case study of Teno Sami culture in Finland. Studies in oral Narrative. Ed. by Anna-Leena Siikala. Studia Fennica 33, SKS 1989, 127–136.
– Kävimme ulkomailla Suomessa. Kalevalaseuran vsk. 72. 146–154. 1993.
– Kansalaistoiminta ja viranomainen. Alias 1/1994, 15.
– Mis on tamperelik. Tampere raamat. Kullervo 7/1994. Tartto 1994, 25–35.
– Laululava ja Tampere maja. Alias 3‑4/1994, 15.
– Voidaanko identiteettiä museoida? Museo 3/94. 2‑3.
– Kveenit ‑ siirtolaisia vai perinteinen vähemmistö. KIDE, Lapin yliopiston tiedotuslehti 8/1996, 23–25.
– Juha Pentikäinen and the shamans at Vapriikki. Ethnography is a Heavy Rire. Studies of Comparative Religion in Honor of Juha Pentikäinen. Religionvetenskapliga skrifter No 47. Åbo 2000, s. 333–336.
– Kotakylän vieraana. Kohtaaminen Siperiassa. Toim. Toimi Jaatinen, Lassi Saressalo, Kaarina Suominen. Tampereen museoiden julkaisuja 61. Tre 2002. s 46–54.
– Teoreettista taustaa kulttuurin ja etnisiteetin tutkijalle. Teoretisk bakgrunn for kultur- og etnisitetsforskeren. Arina. Nordisk tidskrift for kvensk forskning. Nummer 1. 2002. Pohjoismainen kveenitutkimuksen aikakausjulkaisu. Numero 1. 2002, 6–33. Kaamos Förlaaki. Alta 2002.
– Sivistys ja kulttuuri – luonnollinen olotila. Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan strategia, pääkirjoittaja. Tampere 2002.
– Kalendaariperinteestä. Keskisuomen kulttuuriportaali Finnica. 2003.
– Kenttätyössä kohtaa muita. Kalevalaseuran vsk 82. SKS 2003, s. 246–257
– Kaukopartiot tiedustelutehtävissä. Salaisen sodan sivut. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen julkaisuja. Helsinki 2003, s 57–72.
– Kohtaamisia Ruijanrannalla. Tornionlaakson vuosikirja 2003, s. 22–34.
– Artikkelit: Lukijalle, s. 5–14, Kulttuurinen kestävyys, s. 94–102 ja Loppuraportti, s. 133–150.
Kenen kotiseutu. Tampereen Museoiden julkaisuja 72. (Toim.Lassi Saressalo ja Erja Helenius) Tampere 2004.
– Kalevipoeg-eepoksen taustasta ja teemastosta. Tampere–Tartto-Seuran kotisivut. (www.tts.fi)
– Vepsäläisestä kulttuurista, totta ja tarua. Vepsä. Maa, kansa, kulttuuri. Toim. Lassi Saressalo. SKS ja Tampereen museot 2005, s. 11–23
–Saate loputtomalle matkalle. Teoksessa Pitkällä matkalla. Kertomuksia pakolaisuudesta Suomessa (toim. Lassi Saressalo). ETNIKA OY. Helsinki 2005. s. 7–15.
– Inkeri ja Ruija, suomalaisekspansion kaksihaaraa. Ingermanland og Ruija. To greiner av finsk ekspansjon. Arina. Nordisk tidskrift for kvensk forskning. Nummer 2004–2005. Kaamos Förlaaki 2006. s. 94–111.
– Piirteitä kansakunnan historiasta – itsenäinen Suomi 90 vuotta. SuomiOpas. Kustannusosakeyhtiö Hyvä Tietää. Tampere 2007, s. 2–15. Myös ruotsiksi, saksaksi, hollanniksi, venäjäksi ja englanniksi.
– Kveenit. Sukututkimuksen jatko-opas. Suomen Sukututkimusseura. 2008. s. 156–158.
- Bemerkungen über Einwanderer, Fernsehen und Foilkloristik. Schmitt, Christoph (Hrsg.) Erzählkulturen im Medienwandel. Münster 2008. 275–288.
– Toven virtuaalinen Muumilaakso. Kulttuuriympäristöni. Rakennettu maisema. Min kulturmiljö. Bebyggd landskap. (yhdessä Liisa Lohtanderin kanssa) Suomen Kotiseutuliitto ja ympäristöministeriö. Helsinki 2010.
Monenmoista kotiseuduista. Kotiseutukirjallisuuden koko kirjo. Bibliophilis 4/2012, 32-36.
– Palloa pesillä. teoksessa Liikuttavat ympäristöt(yhdessä Liisa Lohtanderin ja Hilkka Högströmin kanssa). Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:24. 2012.
Pyhän Urhon syntymä Suomen Turussa (yhdessä Hannu-Pekka Huttusen kanssa). teoksessa Pyhä Urho – St Urho. Fakeloresta folkloreksi – From Fakelore to folklore. (Toim. Anne Heimo, Tuomas Hovi, Maria Vasenkari. Folkloristiikan julkaisuja 2. Turku 2012.
Kotiseutuliike – sekä murrosajan että vakauden liike. Kotiseutu 2013. 1316.
Esko Aaltonen – uudistuvan kotiseututyön isä. Kotiseutu 2014. 14–21.
Paikka- ja uskomustarinat aineettomana kulttuuriperintönä. Esimerkkejä Talvadaksen kylästä ja seuduilta. Kotiseutu 2015. 44–51.
Pojan kertomus kotiseudun kokemisesta. Kotiseutu 2016. 35-39.
Kotiseutukirjallisuudesta. Kotiseutu 2017, 61-66.
Adoptoitu taketti. Arkeologia nyt 2020, 36-38.
Kirja‑arvosteluja ym.
– Sampo ei sanoja puutu. Kalevalaseuran vsk 56. Uusi Suomi 19.4.1974.
– Perinteen tekijät ja tutkijat. Kalevalaseuran vsk. 60. Aamulehti 3.7.1980.
– Kjell Bondevik: Jurdbruket i Norsk folketro. Tradisjon 8, 1978.
– Jan Wall: Tjuvmjölkande väsen. Tradisjon 10, 1980.
– Kristoffer Sjulssons minnen. Tradisjon 10, 1980.
– Richard Berg: Når vi sitt' her og pratel. Tradisjon 10, 1980.
– Juha Pentikäinen: Oral repertoire and World View. Sananjalka 22, 1980.
– Knut Einar Eriksen, Einar Niemi: Den finske fare. Sikkerhetsproblemer og minoritetspolitikk i nord 1860‑1940. Siirtolaisuus 3, 1982.
– Lauri Honko, Orvar Löfgren: Tradition och miljö. Ett Kulturekologiskt perspektiv. Sananjalka 24, 1982.
– Symposien "Midt ‑ og nordskandinavisk historie og kultur". Raportti. Siirtolaisuus 3, 1982.
– Torunn Eriksen: To skilling for en sang. Folkelige viser i Nord‑Norge. Nord Nytt 15, 1983.
– Veikko Riihinen: Petsamon kalastus 1910‑luvulta vuoteen 1944. Informaatio 2/1984.
– Marjut Anttonen: Suomalaissiirtolaisten akkulturoituminen Pohjois-Norjassa. Informaatio 6/1984.
– Erich Kasten: Kulturwandel bei den Samen. Ural-altaische Jahrbücher 5, 1985.
– Idar Kristiansen: Polut johtavat merelle. Kotiseutu 2/1985.
– Nord Nytt 26, Kulturer i Norr. Red. Av Ingvar Svansberg och Leif Lindin, S uomn antropologi 2/1986.
– Jalamo ‑ Ruister: Sverigefinnar förr och nu. Nord-Nytt 1986.
– Ivar Bjørklund: Fjordfolket i Kvaenangen. Nord-Nytt 1986.
– Kirsti Suolinna ‑ Kaisa Sinikara: Juhonkylä. Tutkimus pohjoissuomalaisesta lestadiolaiskylästä. Informaatio 3, 1986.
– Nordnorsk kulturhistorie. Arv 1996.
– Juha Pentikäinen: Saamelaiset. Suomen kirkkohistoriallinen vuosikirja 1998.
– Laskuvarjojääkärit. Keskuslukko 2/2003.
– Marjut Huuskonen: Stuorra-Jovnnan ladut. Tenonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat. Sananjalka 46, 2004.
– Kirsti Laurén: Suo – sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä. Sananjalka 48. 2006.
Dokumentti inkerinsuomalaisten kansanmurhasta. Inkerinsuomalaisten kohtalo: suomalaisten salattu kansanmurha Venäjällä ja sen seuraamukset vuosina 1930-2002 / L. A. Gildin venäjänkielisen kirjan "Sosiaalisesti vaarallisen kansan kohtalo" pohjalta toimittanut Jouko Sihvo ; kääntänyt Lilja-Emilia Kuivanen. Helsinki. Inkeriläisten sivistyssäätiö, 2007. Keuruu. 485 s.
Arkeologinen retki Satakunnan saloille. Unto Salo: Ajan ammoisen oloista. Satakunnan ja naapurimaakuntien esihistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1093, Tiede. Helsinki 2008. Hiidenkivi 2/2009.
Agricolaverkon arvostelut: https://agricolaverkko.fi/ (vuosiluku = arvostelun ilmestymisvuosi)
Pentikäinen, Marja: Loputon matka. Vietnamilaisten ja somalialaisten kertomuksia pakolaisuudesta. Työvoimapoliittinen tutkimus 274. Työvoimaministeriö. Helsinki 2005.
Turunen, Pekka: Salaisen sodan asiamies. Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta. 2007
Antola, Päivikki: Kurjuuden kasvot. Etnososiaalinen kuvaus Nairobin slummeista. 2007
Rintala, Aulis: Kalevala eteläpohjalaisella murteella.2008.
Sihvo, Jouko/Gildi, L.A.: Inkerinsuomalaisten kohtalo: suomalaisten salattu kansanmurha Venäjällä ja sen seuraamukset vuosina 1930-2002. 2014.
Magga, Päivi, Ojanlatva, Eija (toim.): Ealli Biras. Elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma. 2014
Ahvenainen, Ritva: Kontiolahti. Kirkon kylä. 2014
Helin, Heikki: Sysmän muuttuva Keskus II. 2014
Kauhanen, Jouni: Nöyrtyminen ympäristöpakolaiseksi. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sosiaalihistoria.2014.
Jalonen, Jussi: Vapaaehtoiset. Viisi tarinaa vieraisiin sotiin osallistuneista suomalaisista.2016
Kosonen, Matti; Ruotsalainen, Heidi: Agenttikoulun naiset. Lottana vakoilijoiden ja kaksoisagenttien keskellä. 2015.
Pilke, Helena; Kleemola, Olli: Elämää juoksuhaudoissa. Sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla.2015
Irincheev, Bair ja Larenkov, Sergei: Sodan pitkät varjot. Taistelujen jäljen ennen ja nyt. 2016.
Klemola, Olli: Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa1941-1945. 2017.
Jalonen, Jussi: Summan tarina. Talvisodan ratkaisutaistelun ihmiset ja historia.2017
Takala, Hannu: Puna-armeijan sotasaalis. Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö 1939-1941. 2017
Koivukangas, Olavi: Juurilta siiville. Lastuja ladun varrelta. 2017.
Nenye, Vesa, Munter, Peter, Virtanen Toni, Birks, Chris: Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945. 2017
2019
– Aalto, Ilari, Helkala, Elina: Jatulintarhoja ja hiidenkiukaita. Nuoren arkeologin käsikirja. Atena, 2019
– Hjelt, Marjut, Ulv, Daga (kuvitus): Tarujen hevoset aavehevosesta yksisarvisiin. Karisto, 2019
– Holmblad, Peter (teksti), Harrgård, Mikael (kuvat): Luolamiehistä talonpojiksi. Pohjanmaan muinaisuus sanoin ja kuvin. Acta Antiqua Ostrobotniensia. . Käännös: Vanhanen, Santeri. Scriptum , 2013
Jaakola, Juha: Parasta Tamperetta. Tampere-Seura, 2017.
– Jäppinen, Jussi: Viimeisen kesän maisemia. Aikamatkailua Suomessa 1939–2019. .
Kamppinen, Ossi: Palkkana pelko ja kuolema. Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat.. Docendo, 2019
– Kauhanen, Jouni (teksti), Jaukka, Esko (kuvatoimitus): Tahdolla, voimalla ja taidolla. Muhoksen tullilainen urheilu ja liikunta 1912–2019. Muhoksen Voitto, 2019. 487
– Koskihaara, Niina; Mäki, Maija (toim.): Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja. . Kansatiede, Turun yliopisto ja Lempiäisten sukuseura ry, 2015.
– Laaksonen, Pekka (toim.), Piekka, Risto (toim.): Paikkarin torpan Elias. Karjalan Sivistysseura ja Paikkarin torpan tuki , 2019
– Laar, Mart: Viro vuonna nolla [Pööre 1 & 2]. Käännös: Aarnos, Petteri. Docendo, 2019
– Lappalainen, Tarja, Turtola, Martti: Stalinin tappamat. Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö. Docendo, 2019
– Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret. Tampereen rakennushistoriaa. Tampereen museot, 2018.
– Louheranta, Olavi: Kai Donner. Tutkimusmatkat ja tieteellinen elämäntyö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019.
– Manninen, Ohto, Lehtonen, Lauri: Stella Polariksen perintö. Tiedusteluhistoriaa 1944–1950. Docendo,
– Martikainen, Heidi: Kuvamuistoja Tampereelta. Tampere-Seura, 2018.
– Metso, Juha, , Rokka, Mika, Vanhala, Ville: Murtuvan aallon harjalla: Saaristolaistarinoita Suomenlahdelta. . Docendo, 2019
– Nirkko, Juha: Lykyn avain. 999 vanhaa taikaa ja uskomusta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019
– Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa. Yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana. . Maanpuolustuskorkeakoulu. Edita, 2018
– Pirtola, Erkki, Kautiainen, Loviisa, Haveri, Minna, Kivirinta, Marja-Terttu, Knuuttila, Seppo: Alpon Savannilla. Kauhajoki-seura, 2019.
– Riksman, Elina: Håkansbölen kartanossa. På Håkansböle gård. . Vantaan kaupunginmuseo – Vanda stadsmuseum. Julkaisuja nro 36, 2019.
– Salo, Unto: The Gundestrup Cauldron. Cultural-Historical and Social-Historical Perspectives. Journal of Indo-European Studies. Monograph No. 63. Institute for the Study of Man, 2018
– Sipilä, Joonas, Koskimies, Tapio: Sata vuotta suomalaista sotilastiedustelua. Atena, 2019
– Vuoksenmaa. Johanna: Vesiystäviä, Lakefriends. . Otava, 2019
– Vuorela, Toivo: Toivo Vuorela: Paha silmä suomalaisen perinteen valossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019
– Östman, Kim: Mormonit. Historia, oppi ja elämä. Gaudeamus, 2019
Oma arvostelupalsta Suomen Kotiseutuliiton kotisivuilla www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/kirjamakasiini
2009
2010
2011
Lehto, Liisa: Kaipaus Karjalaan. Matkoja kotiseudulle
2012
Happonen, Sirke (toim.): Muumiopas
Harju, Jari & Keränen, Kaija (toim.): Näköalapaikka –
Kertomuksia Pihlajamäestä
Hokkala, Lasse et. al. (toimituskunta): Jääkärihaudat Etelä-Pohjanmaalla
Hurme, Eija (koonnut): Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa
Jankkari,
Sakari (toim.): Suodenniemi – Elämää maalaispitäjässä vuosina 1540–1939
Kallio, Vappu (toim.):
Maailman kaunein kylä
Karisto, Antti & Laaksonen, Pekka (toim.): Punapaidat – Lahtelainen mäkilegenda
Kastari, Pirkko-Liisa & Niemi, Juhani (toim.) Kultaisilla teillä
Kauranne,
Antti ja toimituskunta: Senaatin ratsupoliiseista Marsalkan rakuunoiksi – Saksanniemen perintö 1917–2007
Kirjonen, Juhani
& Hoppula, Salme & Kovitalo, Mari & Purokuru, Vesa & Satka, Mirja & Tallgrén, Reijo (toim.): Tiihalan Taidepolulla 2002–2011
Klemettilä,
Sinikka & Leinonen, Tapio & Poropudas, Lauri (toim.): Nyynäjän tarina
Koivisto, Andreas (toim.): Vårt Sottungsby, Sotunkimme
Kostet, Juhani & Söderholm, Marita (toim.): Turun synagoga
Kuisma,
Juha (toim.): Lempääläinen paikannimikirja
Kujala, Anna-Maija (toim.): Kotilaaksoni Toholampi
Kukkonen, Timo (toim.): Kolme kylää Nuijamaan nurkalta – Kouvola – Ruokola – Kokkila
Larimo, Sinikka (toim.): Sirkusrumpalin tytär –Lapsuusmuistoja Keravalta ja Kausalan mummolasta
Lehtinen,
Ildikó (toim.): Volgan mutkasta Siperiaan – Sukulaiskansat tämän päivän Venäjällä
Lehtinen, Mikko (toim.): Täällä ovat juuremme
–Korpijoki, Paaslahti, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Siikalahti
Lind, Mari & Anttila, Kimmo & Liuttunen, Antti
(toim.): Tammerkoski ja kosken kaupunki
Lumijoki-Seuran kirjatoimikunta: Lumijoen kotirintama muistelee
Mäki, Matti (toim.): Haaviston kylässä – Ihmisiä Meritien varrelta
Mäntsälä-Seuran
julkaisutoimikunta (toim.): Piili tulee!
Niemelä, Jari & Nieminen, Kari (toim.): Näin
muuttui Tampere
Niskakoski, Kalervo & Taskinen, Keijo (toim.): Äkäslompolo
Oikarinen-Jabai,
Helena (toim.): Mun stadi
Ollikainen, Eila (toim.): Joutavilla jottae se tietättää – Savolaesta sannoo
kolomekymmentä vuotta
Ollila, Anne (toim.): Turku vanhoissa valokuvissa 1865–1915
Penttilä, Simo (toim.): Mouhijärvi 1867–2008
Pulma, Panu (toim.): Suomen
romanien historia
Puotila-Seura ry:n 50-vuotisjuhlakirja: Elettyä elämää Puotilassa
Ranta, Sirkka-Liisa (toim.): Naisten työt – Pitkiä päiviä, arkisia askareita
Rinne,
Hannu (toim.): Perinnemestarin matkaopas rannikon puukaupunkeihin
Sarkki, Marja-Liisa (toim.): Elämää ja unelmia jälleenrakennusajan Suomessa
Sovelius-Sovion, Eero (toim.): Ihmisiä laivojen kaupungista – Henkilöhistoriaa 1700–1900-lukujen Raahesta
Syväoja, Hannu (toim.): Finnen ja Sillanpään lumoa – Kulttuuritarinaa Tampereen tienoilta
Torppa,
Minna (toim.): Kylillä kummittelee – Saarijärveläisiä uskomustarinoita
Vesterinen, Ervo (toim.): Töölön
kundien Stadi
2013
2014
Tarja Raninen: Nummisuutareiden naapurit. Palojoen kyläyhdistys ry.
2015
2016
2017
2018
Ahlberg, Arto; Niemi, Seija A.: Koskenrannan kuohuva historia.
Mannerheimin visiosta viihtyisäksi asuinalueeksi.
Enroth,
Paavo: Herman Renfors. Erämaakaupungista maailmanmaineeseen.
Enroth, Paavo: Matka
kultakauteen.
Gestrin, Tryggve; Henttonen, Maarit; Sahlberg, Marja; Vilja, Jyri
(tekstit), Laakkonen, Satu (tekstin toimitus): Espoon kadonneita kartanoita. Försvunna herrgårdar i Esbo.
Haanpää,
Riina; Raike, Eeva (toim.): Kertomusten Reposaari.
Halonen, Aimo; Siitonen, Jouko;
Ruokonen Airi (toim.): Torppareista digiaikaan. Muutoksia Rasilan-Rautialan alueella.
Helin,
Heikki: Lahden Ahkera. Kuvia vuosien varrelta.
Helin, Heikki: Tikkala. Korkea Veisu olemattoman kylän
kunniaksi.
Huovinen, Pertti: Meijän Pohojos-Ii. Pohjois-Iin kylähistoria.
Joutsamo, Timo (toim.) ja työryhmä: Siellä jossain – täällä
kotona. Paimiolaiset sodassa 1939–1945.
Junno-Huikari, Karoliina (toim.) ja työryhmä.
Kuvatoimitus Stella Karlsson ja Antti Yrjönen: Kotikulmilla. Kuvia Vantaasta ennen ja nyt.
Järvinen, Anna-Liisa (teksti); Kallonen, Jorma (kuvatoimitus, taitto): Paimionjokivarressa 100 vuotta –
kuvia ja tarinoita.
Kohonen, Tauno (kuvat ja toimitus): Puhdas vesi. Kitkajoki.
Kitkajärvi.
Rantapelkonen, Jari (toim.): Revontulten maa. Välähdyksiä
Enontekiön historiasta ja nykyisyydestä. Guovssahasaid eanan. Bihtážat Eanodaga historjjá ja dálá áiggis.
Rauhala, Pekka; Järvi, Outi: Lähtijät.
Ullavan siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan 1872–1960.
Salmi, Markku, päätoimittaja, Ahonen, Raija; Salmi, Arja; Aho, Heidi ja 66 muuta kirjoittajaa: Leppävaaran alkukoti. Tarinoita ja kuvia
Mäkkylän virkatalon mailta.
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinna
vallankumouksen vuosina 1917–1918.
Tikka, Katja (toim.): Kaustajärvi. Rajan jakama
kotikylä.
Vehmasaho, Ulla: Sanataiteen Kangasala. Matkoja toisiin maailmoihin.
2019
Arvostelut 2019/Kotiseutuliiton kirjamakasiini
Arvostellut teokset 2020 (KSL, Kotiseutuliiton kirjamakasiini, AGR Suomen humanistiverkot arvostelupalsta)
Aho&Soldan: Suomi 1950-luvun väreissä, Finland i 1950-talets färger, Finland in 1950´s colours. Gummerus 2019. 168 s. Kuvat Claire Aho ja Heikki Aho, kuvavalinta Jussi Brofelt, teksti Henrik Meinander, esipuhe Tarja Halonen. KSL julk 7.1., AGR julk 7.2.
Ikonen, Antti: Kaikuja ja heijastuksia Hankamäeltä. Kertomus Hankasalmen Hankamäen kylästä. Hankamäen maamiesseura 2019. 512 s. KSL julk 10.1.
Leppä, Asta: Sävyttömät sanat. Kun vastakkainasettelut saivat vallan. Kirjapaja 2019. 216 s. AGR julk 3.4.
Koivisto, Andreas (päätoim.): Helsingin pitäjä – Vantaa 2020. Kieltolaki ja 1920-luku. Vantaa-Seuran vuosikirja 2020. Vantaa-Seura – Vandasällskapet ry 2019. 238 s. KSL julk 17.1.
Mäkiniemi, Kaisa (toim.): Kymmenen virran varrelta. Muuttuva kulttuuriympäristö Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan liitto 2017–2018. 471 s. KSL julk 23.1. AGR julk 30.1.
Koskela, Jouni: Kun Kaipiossa elettiin Rajaloiden aikaa... Kun isä koulua lämmitti ja 110 muuta tarinaa koulun ja kylän yhteisestä 111-vuotisesta historiasta. Kyröstieto Ay 2019. 245 s. KSL julk 29.1.
Jäppinen, Jere; Kummala, Petteri; Saresto, Sari (toim.). Helsingin jugend. Arkkitehtuuriopas. Helsingin kaupunginmuseo 2019. 250 s KSL julk 7.2. AGR julk 11.2.
Jäppinen, Jussi: Viimeisen kesän maisemia. Aikamatkailua Suomessa 1939–2019. Atena 2019. 304 s. KSL julk 13.2. AGR julk 12..3.
Saure, Heikki: Tonttu. Tarinaa ja totta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kirjokansi 191. 2019. 315 s. KSL julk 20.2. AGR julk 9.12.
Juvankoski-Mäkelä, Sini: Passarilla ennen vanhaan. Muistoja ja muistikuvia Hattulan kylän Passiarin talosta vanhassa Pusulassa, nykyisellä Lohjalla. Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen CIV. Keuruu 2018. 560 s. KSL julk 27.2.
Vehmas, Jukka: Historialliset rakennustyylit Laitilassa. Laitilan Kulttuuriseura Walon julkaisuja 4, 2018. 60 s. KSL julk 5.3.
Makkonen, Elin a: Jakokoski, kaskimetsästä meidän kyläksi. Jakokosken kyläyhdistys 2019. 416 s.
KSL julk 12.3.
Koskinen, Risto Olavi, Lehonkoski, Pekka: Oli kerran Vuoksenniska 1–3. Studio Niska 2016, 2018, 2019. 992 s. KSL julk 19.3.
Kero, Reino: Tyrvään juuret. Tyrvään historiaa 1500-luvulta 1860-luvulle. Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja C. 2019. 245 s. KSL julk 24.3.
Niskala, Aila; Niemelä, Irma; Oikari, Anita; Ohranen, Anssi; Niemelä, Reijo; Vertanen, Juhani (toim.): Kumpula. Kylä taivaan rajalla. Kumpulan Kyläseura 2019. 228 s. KSL julk 1.4.
Lahtinen, Rauno, Alto, Petri: Aurajoen sillat ja förit. Turkuseura – Åbosamfundet 2019. 200 s. KSL julk 7.4.
Lehto, Sirkku ja kirjatyöryhmä: Niinimäen kyläkirja. Yhteistyön voimaa. Niinimäen kyläyhdistys 2018. 259 s. KSL julk 14.4.
Juurinen, Hannu (toim.): Kauppa käy ja palvelu pelaa: Järvenpäässä ennen vuotta 1967 aloittaneita kaupan ja palvelualan yrityksiä. Järvenpää-seura 2018. 127 s. KSL julk 16.4.
Hanhela, H. Tapio (toim.): Sisulla ja sydämellä. Kyläkirja Jokikylä & Onkamonkylä & Taipalenkylä. Omakustanne Vaasa 2019. 528 s. KSL julk 24.4.
Kirjatyöryhmä (toim.): Kaunis Koivusaari – Soma Savonkylä. Koivusaaren kyläkirja. Koivusaaren Kotiseutuyhdistys 2019. 231 s. KSL julk 20.4.
Vertainen, Kirsi ja Ruohonen, Juha: Juvan Partala. Juvan kunta 2019. 384 s. KSL julk 27.4.
Salmi, Anita – Salmi, Olavi: Asutustoiminnalla luotiin kyliä tyhjästä. Perhon Mökälä kukoisti hetken korvenraivaajien työllä. Keski-Pohjanmaan kirjapaino 2019. 155 s. (10.4.) KSL julk 5.5.2020
Kallio, Antti ja kirjatyöryhmä: Perunkajärvi kuvin ja sanoin. Perunkajärven historiaa. Perunkajärven kyläyhdistys 2019.257 s. (10.4.) KSL julk 30.4.2020
Högman, Mari ja Kanervikko, Hilkka: Sotatarinoita Pornaisista. Sotilaiden ja lottien muistoja 1939–1945. Pornainen-seura 2019. (11.4.) KSL julk 8.5.
Ahokas, Liisa ja Ahlfors Pekka (Toim.): Toijalan kauppala 1946–1976. Akaa-Seura 2019. 144.s. (10.4.) KSL julk 8.5.2020
Kaarnakari, Ville: Kuolema kolkuttaa. Mannerheim-ristin ritari 110 Einar Schadewitz. Minerva 2020.140 s. (18.4.) AGR julk 28.5.
Luukkonen, Sanna: Pieni, mutta vahva. Oripään kunnan 150-vuotishistoria. Oripään kunta ja Edita 2019. 651 s. (11.4.) KSL julk 15.5.
Kosonen, Marco ja Stenman, Petri: Itä meidän. Like 2019. 229 s. (12.4.) KSL julk 19.5.
Luukkonen, Vesa: Oravi. Ruukkikylästä matkailukeskukseksi. Oravin seudun Kyläyhdistys 2019. 128 s. (13.4.) KSL julk 22.5.
Asemanseudun historiatyöryhmä: Menneitä ja muistoja. Ylistaron Asemanseudun historiaa. Isokyrö 2010. Kuvateokset Menneitä ja muistoja. I – IV. Asemanseudun historiatyöryhmä: 2014–2019. Tekstiosa 520 s. Kuvateokset 765 s. (23.4.) KSL julk 25.5.
Haavisto, Mika, valokuvaaja; Stenroos, Leila, kirjoittaja; Evilampi, Petteri, valokuvaaja; Johansson, Emil, kääntäjä; Kokkonen, Jüri, kääntäjä: Kahden kuvan aika: Pori. Satakunnan Museo 2019. 183 s. + karttaliite. ( 24.4.) KSL julk 28.5.
Huuhtanen, Riitta: Elämää vanhalla Haapaniemellä. Villa Rullan Tarina. Asunto-osakeyhtiö Yritys 2018. 192 s. (24.4.) KSL julk 1.6.
Luttinen, Rauno, Luttinen, Sauli: ”tuall metän takan ja niämen kannall om Pyhärant…” Vakkasuomalaisesta maalaispitäjästä asuinkunnaksi. Hantla ry 2020. 532 s. KSL julk 4.6.
Penttinen, Outi: Ihmisten keskellä, ihmisten kanssa. Pohjois-Päijänten kansalaisopisto Korpilahti-Luhanka. Pirkko Savinen, Hämeenlinna 2020. 144 s. (28.4.) KSL julk 8.6.
Saarni, Kaija, kirjoittaja ja kirjatyöryhmä Kangaslampi, Tuulamaria; Juvakka, Jarmo; Laaksonen, Leo; Mäkelä, Sinikka; Räikkä, Harri; Vehmanen, Pekka: Elämää Röödilässä. Tarinoita Röölästä. Röölän Kylätoimikunta ry 2018. 179 s. (28.4.) KSL julk 11.6.
Pahlman, Maritta (toim.): Nokia. 101 tarinaa. Nokia-Seura 2020. 348 s. (2.5.) KSL julk 15.6.
Kaistila, Maija-Liisa; Kirvesniemi, Aapo; Sillanpää, Pirkko (tekstit); Uotila, Esko (teksti ja kartat): Maatilojen Espoo. Espoon perinneseura (Google karttapohjat) 2020. 171 s. (2.5.) KSL julk 18.6.
Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys ry (kokoaja): Parisiltojen kahtapuolen.Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys 2019. 312 s. (3.5.) KSL julk 18.6.
Havola, Marketta; Kostet, Jenna; Kostet, Juhani; Norbäck, Juhani (kirjoittajat); Pellinen, Hanna-Maria (kirjoittaja, toimittaja): Yks raitti, kaks kyllää – Hykkilän ja Lunkaan kyläkirja. Hykkilän-Lunkaan nuorisoseura Ahjo 2019. 335 s. (7.5.) KSL julk 22.6.
Heino, Alpo ja kirjoittajatyöryhmä: Kaunista käsillä. Käyttöön, juhlaan ja koristeeksi. Köyliist 15. Köyliö-seura 2019. 256 s. (7.5.) KSL julk 24.6.
Immonen, Mari, Korpela, Jari: Kotiseutukierros – Aikamatka Säkylän kylille. Säkylä-seura 2019. 112 s. (11.5.) KSL julk 26.6.
Teerijoki, Ilkka: Hauhon historia III. Hauho-Seura 2018. 920 s. (12.5.) KSL julk 29.6.
Leiviskä, Matti: Pyhännän historia III: teollisuuskunnan synty ja kehitys vuodesta 1960 vuoteen 2008. Pyhännän kunta 2019. 512 s. 12-5-) KSL julk 29.6.
Rantala, Karoliina: Savon porstuassa, Pohjanmaan peräkamarisssa. Pyhäjärven kunnan historiaa 1860-luvulta 2010-luvulle. Pyhäjärven kaupunki ja Pyhäjärven Jakokunta 2020. 400 s. (12.5.) KSL julk 29.6.
Mannonen, Marja-Liisa ja kirjatyöryhmä: Aikaansa seuraten: Kuusenmäen kylähistoria 1866–2016. Kuusenmäen kylätoimikunta 2020. 746 s. (9.6) KSL julk 1.7.
Ranta, Kukka ja Kanninen, Jaana: Vastatuuleen. Saamen kansan pakkosuomalaistaminen. Kustantamo S & S 2019. 364 s. (9.6.) KSL 3.7. julk AGR julk 10.7.
Rönkkö, Pertti: Aselevon maksumiehet. Suomalaiset merimiehet Natsi-Saksan keskitysleireillä 1944–1945. Atena 2020. tehty elokuu 2020 175 s. AGR julk 26.8.
Zetterberg, Seppo: Kaksisvaltion haaveilija. Konstantin Päts ja Suomi. Docendo 2020, 315 s. (19.6.) AGR julk. 7.9.2020
Jaatinen, Satu: Kuninkaallisessa seurassa. Rojalistin käsikirja. Docendo 2020. 264 s. (20.6.) AGR julk 10.9.
Metsämaan perinnepiirin kirjatoimikunta: Meidän Metsämaa. Metsämaan perinnepiiri. kirjatoimikunta. 2019. 431 s. (23.9.) KSL julk 13.10
Lumia, Margit (toim.): Ja alussa oli järvi. Vaskijärvi ja vaskijärveläisiä. Vaskijärveläiset ry 2020. 592 s. (23.9.) KSL julk 22.10
Terras, Antto: Viro (sensuroimaton). Into Kustannus 2020. 184 s. (5.10) AGR julk 2.11. KSL julk 13.11.
Turunen, Pekka: Operaatio Kaleva. Päämajan kaukopartioiden suurin isku ja sen taustat. Atena 2020, 237 s.(5.10) AGR julk 12..11.
Fraenkel, Heinrich – Manvell, Roger: Hermann Göring. Nousu ja tuho. Minerva 2020. 504 s. (29.10.) AGR julk 25.11.
Saure, Heikki: Tonttu. Tarua ja totta. SKS, 2019. AGR julk 9.12.
Helin, Heikki: Sysmän muuttuva keskus III. Rakentamista ja purkamista. Sysmän Liikolan Nuorisoseura 2017. 256 s. Helin, Heikki: Sysmästä ja sysmäläisistä 2020. Sysmän Liikolan Nuorisoseura 2020. 270 s. (5.11.) KSL julk 18.11.
Orpo, Hannu; Vahteristo, Samuli; Santala, Hanne: Köyliist 16,. 20 vuotta kotiseudun parhaaksi. Köyliö-seura 2020. 107 s. (16.11.) KSL julk 25.11.
Rekilä, Eila; Liedes, Jarkko; Ruotsala, Anne (toim.): Juuret Keski-Pohjanmaalla, elämä etelässä. Helsingin Keskipohjalaiset ry 1950–2020. Helsingin Keskipohjalaiset ry 2020. 320 s. (16.11.), KSL julk 9.12.
Malmi, Timo: Tampereen sotakirja. Kalevankankaan unelmia. Warelia 2020. 289 s. (17.11.) AGR julk 16.12. SKL julk 14.12.
Rönkä, Mia & Lilley, Thomas (tekstit), Sarell, Nadja (kuvitus) ja Kaakinen, Jussi (graafinen suunnittelu ja taitto): Lepakon vuosi. Sammakko 2020. 30 s. (2.12.) AGR julk 23.12. KSL julk 21.12.
arvostelut 2021
Otsikot 2021
AGR Agricolan humanistiverkon arvostelut
KSL Kotiseutuliiton Kirjamakasiini, arvostelut ja kirjaesittelyt
– Salo, Antti: Mikä täällä kummittelee? Suomalaisen aaveen sielunmaisema. Lector Kustannus Oy 2020. 94 s.
– Kuhanen, Jukka , Sirén, Esa: Sodan tarinat. Rukajärvi 1941–1944. Gummerus 2020. 303 s.
– Silenti, Tuomo: Kuorsalo 1918. Omakustanne. Nurmijärvi 2020. 70 s.
– Kallonen, Kari: Suomalaiset sotilaat muukalaislegioonassa. Readme.fi 2020. 453s.
– Kauhanen, Jouni: Historian lastuja III. Teemoja Kainuusta ja Oulunjokilaaksosta. Tekijä ja Säräisniemen Museo- ja Kotiseutuyhdistys 2020. 209 s.
– Vuorinen, Ilppo: Seili – elon kirjoa. Aarni 2020. 176 s
– Enkenberg, Ilkka: Talvisota väreissä. Readme.fi 2020. 383 s.
– Hirvonen, Sauli: Tunnelmia Lahdesta. Kaupunkikuvia kolmelta vuosikymmeneltä. Pekka Produktions 2020. 151. s.
– Ahonen, Tanja: Ala-Luosto. Elämää ja muistoja järven ympäriltä. Ala-Luoston Maamiesseura 2020.367 s
– Lang, Valter. Homo Fennicus. Itämerensuomalaisten etnohistoria. SKS 2020. 405 s.
– Kirjatyöryhmä: Pyhästä näkyväksi. Lappeen Marian kirkko – sukupolvien perintö. Lappeen kotiseutuyhdistys 2018. 240 s.
– Kovala, Liisa: Stutthofin selviytyjä. Suomalainen merimies kuolemanleirillä. Docendo 2020. 220 s.
– Asikainen, Terho: Aatto Asikaisen päiväkirjat. Muistiinpanoja 1920-luvun Enonkoskelta. Omakustanne. Keuruu 2020.
– Joutsan Kotiseutuyhdistyksen historiapiiri: Jousan kylän vaiheita. Joutsan kunnan Jousan maakirjakylän historiaa. Joutsan Kotiseutuyhdistys 2020. 512 s.
– Lukić, Tuula: Selvyyden vuoksi. Porvoon Raittiusseura 2020. 180.s.
– Makkonen, Elina (toim.): Kunnasniemi. Elämää ja ihmisiä kotikylällä. Kunnasniemen kyläseura 2020. 207 s.
– Kaskö hembygdsmuseum: Skepp o’hoj. Vain merimies sen tietää... Kaskö hembygdsmuseiförening 2020. 100 s.
–Rautavirta, Jaakko; Siivonen, Matti; Mattila, Susanna (toim.): Lammin raitin vaiheita. Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys 2020. 120 s.
– Sirén, Ari, Koskinen, Katriina. Kyliä ja kyläläisiä entisajan Sääksmäeltä. Sääksmäki-seura 2020. 112 s.
– Eerola, Ville: Nastolan historia IV. Nastolalaisten ja Nastolaan muualta tulleiden elämä 1939– 2015. SKS 2020. 400 s.
– Teerijoki, Ilkka: Hämeenkosken historia 1945–2015. Hollolan kunta 2020. 368 s.
– Kauramäki, Lasse, suunnittelija; Haapanen, Reija , kirjoittaja; Perkiö, Mia, valokuvaaja; Haapanen, Anne, kokoaja: Lauhanvuorelta Pohjanpuolelle. Isojokisia valsseja ja niiden tekijöitä. Omakustanne. Tampere 2020. 311 s.
– Mantere, Heikki (toim.): ”Ei onni tu ettien, se tuli eläe.” Hollolan kotiseutukirja XXXIV. Hollolan kotiseutuyhdistys 2020. 298 s.
– Luoto, Markku ja kirjatyöryhmä: Hämeentullista Härkätielle – läpi Nummenpakan. Nummenpakanseura 2020. 142 s.
– Juvonen, Jaana: Tohmajärven ja Värtsilän historia 1868–2018. Tohmajärven kunta 2020. 704 s.
– Härkönen, Armas (toim.): Koitere ja kylät. Elämää satasaarisen järven rannalla. Koitereen kylät/Seppo Lehtinen 2020. 466 s.
– Särkkä, Timo, Korhonen, Pekka ja Sutinen, Jarmo: Romppeita Suonenjoelta. Julius Kutvosen huonekalutehtaan vaiheita. Suonenjoki-Seura 2020. 164 s.
– Kaarlela, Tarja: Kivimiesten jäljillä. Historiaa ja tarinoita. Nivala-Seura 2020. 120 s.
– Junno-Huikari, Karoliina & Koivisto, Riina (teksti), Rautiainen, Raisa (kuvitus): Kirkonkylän joulu – Jul i kyrkoby. Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja nro 38. Vantaan historiatoimikunta 2020. 2 x 36 s
– Simoska, Maarit: Langat käsissä. Hilda Lukkarinen Rovaniemen käsityökoulun johtajattarena 1924–1961. Veerantalo Oy 2020. 151 s.
– Ketolainen, Maarit, Luoma Jaakko: Mehtäviinaa ja vallesmannin kiharaa. Pontikanhuuruisia tarinoita Jämsän salomailta. Vekkulan kyläyhdistys 2020. 174 s..
– Sironen, Esa (toim.): Vornihaukia, hopeakylkiä, kalastuskuntaa. Muuramelaisia kalastustarinoita Listosta Liinahamariin. Muuramen kalastuskunta 2020. 304 s.
– Luiksaar Lund, Monika; Satokangas, Kyösti; Uusitalo, Tuula; Mäkinen, Anneli; Skogsdal, Sören (toim.): kuule äänet väylänvarren – röster vid gränselven. Föreningen Norden Pajala, Kolarin kunta. 275 s.
– Koivisto, Andreas (päätoim.): Helsingin pitäjä – Vantaa, Helsinge – Vanda. Vantaa- seuran vuosikirja 2021. Vantaa-Seura – Vandasällskapet 2021. 287 s
– Kinnunen, Mauri: Huussikuja muistoissamme. Elämää Kaukaan tehtaan kainalossa. Omakustanne 2020. 88 s.
– Jaatinen, Satu: Paremmissakin piireissä. Kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen. Docendo 2021. 199 s.
– Simppula, Timo: Kiveen kirjoitettu. Kakolan seinäkirjoitusten kertomaa. Docendo 2021. 152 s.
– Huhta, Marjatta: Siirtolaistarinoita Keski-Suomesta: Konginkankaalta maailmalle. Kömin Kilta 2020. 374 s.
– Penttinen, Outi: Pelimannisoiton pitkä oppimäärä. Korpilahden pelimannit 50 vuotta. Omakustanne Keuruu 2021. 47 s.
– Pietiläinen, Terhi ja Juuti, Sirpa (toim.): Made in Heinola. Retkiä kaupungin kulttuuriperintöön. Heinolan kaupunginmuseo 2020. 256 s.
– Kallio-Koski, Jyrki; Paronen, Heikki; Salmela, Pekka: Vallitunsaaren lapset. Lasten elämää saaressa 1940-luvulta 1970-luvulle. Arkkitehtitoimisto Kallio-Koski Oy 2020. 173 s. – Lahnaoja, Heikki (toim.): Kolmen keisarin ajalta. Pyhäjoen Nuorisoseuran kotiseutukirjoituksia 1930–1950-luvuilta. Pyhäjoen kirjasto 2020. 84. s
– Kyläkirjatoimikunta: Kutila – Kylä Äimäjärven kainalossa I–II. Kutilan kyläyhdistys 220. 948 s.
– Ääri, Raija: Sofian tarina. Omakustanne. Rauma 2020. 55 s
– Reuna, Risto: Puskalan putiikki. Puoluevakoilija Veikko Puskalan kaksoiselämä. Docendo 2021. 510 s.
– Musto, Airi: Pisaroita Lappeelta. Veroparseleita, kartanoelämää, sota-aikoja, lukukinkereitä. Lappeen Kotiseutuyhdistys ry 2021. 112 s.
– Peura, Aleksi: Uskon ritarit. Ristiretkien historiaa. LIKE 2021. 272 s
– Porvali, Mikko: Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941. Atena 2021. 366 s. Karttaliitteet.
– Haavio, Martti: Suomalaiset kodinhaltiat. SKS Kirjokansi 271. 2021, 603 s. 1. painos WSOY 1942..
– Haavio, Martti: Väinämöinen. Suomalaisten runojen keskushahmo. SKS Kirjokansi 272. 2021, 357 s. 1. Painos WSOY 1950
– Sundström, Leif: Rajaton valta. Modernin ajan diktaattorit Hitleristä Kim Jung-Uniin. Tammi 2021. 496 s. (3.11.)
Muu tiedotustoiminta
– Kolumnisti ”Sipuli” Turun ylioppilaslehdessä 1970-l alussa
– Keskuslukko, Laskuvarjojääkärikillan tiedotus- ja uutislehti. päätoimittaja 1982‑1986.
– Lehtikirjoituksia, esiteaineistoja, haastatteluja yms. käytännön tiedotusmateriaalia tutkimustyön ja Vanhan Suurtorin kulttuurikeskuksen tiimoilta 1987–89.
– Virkaan liittyvä vastaava tiedottaja Turun Kulttuurikeskuksessa 1987–89.
Virkaan liittyvä vastaava tiedottaja Tampereen kulttuurihallinnossa 19892005.
– Tampereen kaupungin imagomarkkinointityöryhmän jäsen 1993
– NykyTampere -lehden päätoimittaja 1994–1996.
– Satunnaisia kolumneja Tampereen yliopiston tiedotuslehdessä Aikalainen.
– Suomen Kotiseutuliiton vastaava tiedottaja. Kotiseutuposti -jäsenlehden päätoimittaja. 2008–2013.
– www.kotiseutuliitto.fi, päätoimittaja 2008–2013.
Radio- ja TV-tuotanto
– Radio-ohjelmia mm. perinteentutkimuksen alalta Yleisradiossa, Turun paikallisradiossa, Pohjois-Norjan paikallisradioissa
– Siniset hetket – Tampere-talon, Tampereen kulttuuritoimen ja TV–Tampereen yhteistyöohjelmasarja. Suunnittelija, tuottaja. kevät 1995, syksy 1995, kevät 1996.
– Maahanmuuttajien haastattelusarja Radio Moreenissa Tampereella 2001–2002
– Maahanmuuttajien haastattelusarja (1 krt/kk) Tampere–TV:ssä kevät 2003, syksy 2003,kevät 2004. Syksy 2005, kevät 2006.
– Tartto–Tampere–Tartu 15 vuotta/aastat. Tampere Maja 10 vuotta/aastat. DVD-dokumentti. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Tampere 2007.
Näyttelyt yms.
– Vanhalinnan museon kansatieteellisen opetusnäyttelyn toteutus. Turun yliopisto/Lieto. 1972
– TKU -perinnearkiston arkistosuunnittelu ja opetus 1970-luvulta 1980-luvun alkupuolelle.
– Inkeri-näyttelyn suunnittelu ja käsikirjoitus. Näyttely museokeskus Vapriikissa Tampereella syksyllä 2000, Tartossa 2001, Raumalla 2002. Samasta näyttelystä sovellettu venäjänkielinen versio, avattu Pietarissa osana Pietari 300-v. -ohjelmaa 25.2.2003. Mukana venäjänkielinen julkaisu.
– Kveenit -näyttelyn suunnittelu ja käsikirjoitus. Näyttely museokeskus Vapriikissa Tampereella 2002. Vesisaaressa 2002,., Altassa,, Torniossa, 2003. Porsangerin kunnassa 2007. Käsikirja Kveenien Maa. Tampereen Museoiden julkaisuja 60.
– Kohtaaminen Siperiassa. Näyttely Museokeskus Vapriikissa Tampereella talvella 2002. Osallistuminen näyttelyn tuottamiseen.
– Saamelaiskuvia ja -kertomuksia Tenojokilaaksosta. Tampere 2003.Tartto 2004 (Yhdessä Turun yliopiston työryhmän kanssa)
– Kansain kohtaloita. Suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt. Näyttelykäsikirjoitus. Näyttely museokeskus Vapriikissa Tampereella. 2006
– Linnut. Näyttely Tampereen museokeskus Vapriikissa, synopsis. 2012.
Jäsenyydet tieteellisissä seuroissa ym.:
– Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen 1974–> Kansanperinteen neuvottelukunnan jäsen 1995–>, puheenjohtaja 2002–2004. Valtuuskunnan jäsen 1997–2002, Hallituksen jäsen 2000–>Hallituksen talousvaliokunta 2002–> Hallituksen puheenjohtaja 20102014, Kunniajäsen 2015–
– Turun Suomalaisen Yliopistoseuran jäsen 1978>, hallituksen jäsen 1982–1987
– International Society for Folk-Narrative Research, jäsen 1979>
– Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen jäsen 1985–>
– Lounais-Suomen Kirjailijat - Sydvästra Finlands Författare ry:n jäsen 1988–>
– Suomen Kotiseutuliiton perinnejaoston jäsen 19872000
– Folklore Fellow Communications - työjäsen 1995>
– Tampereen kaupungin tiederahaston johtokunta 1997–2004
– International Council of Museums, 1997–2014
– Kalevalaseuran jäsen 2002–>
– ARINA Nordisk tidskrift for kvensk forskning. Toimituskunnan jäsen. 2002–2010.
– Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen 2005–>
– Suomen Viron-instituutin säätiön valtuuskunnan jäsen 2004–2013.
– Suomalais-ugrilaisen kulttuurirahaston säätiö hallitus 2011–
– Suomen Arvostelijain liitto, jäsen 2013–
Muu yhdistystoiminta mm:
– Laskuvarjojääkärikilta ry, puheenjohtaja 1980‑87, kunniajäsen
– Fallskjärmjägarklubben, Sverige, hedersmedlem 1985
– Pyynikin rotaryklubi ry 1991–2013, Turku-Åbo rotaryklubi 2013–
– Tampereen Suomalainen Klubi ry, jäsen, esimies 1997–2001
– Pirkanmaan yrittäjät. 2005–2011
– Muumien Ystävät Yhdistys MYY ry. puheenjohtaja 2009–2011, kunniajäsen.
- Turun kulttuuriyhdistys, perustajajäsen 1974, varapj vuodesta 2013.
Apurahat
– Turun yliopiston kanslerin apuraha folkloristisen kenttätyön johtajaksi Bergeniin (NEFA Fältseminar 1974) 1974.
– Tromson yliopiston stipendi Lyngenin alueen suomalaisperäisen väestön perinteen koekeruuta varten 1976.
– A. Kordelinin säätiön apuraha saamelaisen kansanperinteen keruuta ja tutkimusta varten 1977.
– E. Aaltosen säätiön apuraha tenonsaamelaisen kansankulttuurin keruuta ja tutkimusta varten 1979.
– Niilo Helanderin säätiön apuraha saamelaiskulttuurin tutkimusta varten 1980.
– Turun yliopistosäätiön apuraha 1981.
– WSOY:n Kirjallisuussäätiön apuraha tutkimustyöhön 1989.
– Suomen Kulttuurirahaston apuraha väitöskirjatutkimusta varten 1989.
– Suomen Akatemian tutkimusmääräraha ulkomailla suoritettavaa tutkimusta varten 1992.
– Tampereen kaupungin tiedeapuraha väitöskirjan painatuskustannuksiin 1996
– Turun Yliopistosäätiön apuraha väitöskirjan painatuskustannuksiin 1996.
– Suomen Kulttuurirahaston apuraha näyttelykäsikirjoitusten kirjoittamiseen 2003.
– Suomen tietokirjailijat ry:n ½-vuotisapuraha tietokirjan tuottamiseksi 2005.
– Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston apuraha Ruijan matkaa varten. 2005.
– Kordelinin säätiön apuraha teoksen Inkerikot, vatjalaiset, setut. toimittamiseksi 2007–2008
–Kordelinin säätiön apuraha seminaarin Inkerikot, vatjalaiset, setut järjestämiseksi Tartossa 5.5.2008
– Suomen Tietokirjailijat ry:n apuraha tietokoneen hankintaa varten 2008
– Taiteen keskustoimikunta, Kirjastokorvausapuraha 2008
– Suomen tietokirjailijat ry:n apuraha tietokirjallisuuden kritiikkiin. 2009.
– Suomen tietokirjailijat ry:n apuraha tietokirjallisuuden kritiikkiin. 2011
– Suomen tietokirjailijat ry:n apuraha tietokirjallisuuden kritiikkiin. 2012
– Suomen tietokirjailijat ry:n apuraha tietokirjallisuuden kritiikkiin 2015.
– Suomen tietokirjailijat ry:n matka-apuraha 2014
- Turun yliopistosäätiön henkilökohtainen apuraha Lapin tutkimusasema Kevon kirjan kirjoittamiseen.
- Suomen tietokirjailijat ry:n apuraha tietokirjallisuuden kritiikkiin 2019.
- Suomen tietokirjailijat ry:n apuraha tietokirjallisuuden kritiikkiin 2020
Suomen tietokirjailijat. Apuraha kirjalliseen työhön 2020.
Suomen Arvostelijain liitto. Apuraha "Vertailevan tiedon hakemiseen Norsk Folkeminnelagista norjalaisen kotiseutukirjallisuuskritiikin tuottamisesta 2021.
Kenttätyöt ja opintomatkat
– Wärtsilän entisten työntekijöiden muistitiedon keruu. Turun yliopiston kansatieteen laitos 1972.
– Esinekeruu Vanhalinnan museoon Kaakkois‑Suomessa 1972.
– Kiikalan karjalaisten assimilaatiotutkimuksen keruu. (Turun yliopiston kansatieteen laitos, kysely B 11) 1973.
– Øygardenin kunnan perinteen keruuseminaarin folkloristisen osan suunnittelu ja johto (EFI-arkisto, Bergen) 1974.
– Kenttätyömatkoja Utsjoelle saamelaiskulttuurin tutkimusta varten (Turun yliopisto, folkloristiikan ja uskontotieteen laitos/Kulttuurien tutkimuksen laitos) TKU -arkisto 1975, 1976, 1978, 1979.
– Lyngenin alueen suomalaisperäisten asukkaiden koekeruu (Tromso Museum/NyK, TKU -arkisto) 1976.
– Turun karjalaisen siirtoväen perinnekeruun suunnittelu ja johto (TKU-arkisto) 1978.
– Kibergin (Nord-Varanger) folkloristisen perinnekeruun suunnittelu, kenttäseminaarin asiantuntija (TKU-arkisto) 1979.
– Projektin "Kvensk folkekultur i Nord-Norge" kenttätyöt Pohjois-Norjassa 1983-kenttätyöryhmien johtaminen 1984,1985,1986
– Kenttätyökoulutukseen liittyvien harjoituskeruiden suunnittelu ja johto Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen oppiaineessa folkloristiikka ja Åbo Akademin Folkloristiska institutetissa 1974‑1988.
– Arkisto- ja kenttätutkimusmatka Petroskoihin ja Aunukseen Suomalais-neuvostoliittolaisen tieteellis-teknisen yhteistyökomitean stipendiaattina 1987.
– Tutustumis- ja opintomatka Bergenin kaupungin kulttuurihallinnon organisaatioon ja toimintaan 1988.
– Tutustumis- ja opintomatka Firenzen ja Bolognan kaupunkien kulttuurihallinnon organisaatioon ja toimintaan 1988.
– Tutustumis- ja opintomatka Göteborgin kaupungin kulttuurihallinnon organisaatioon ja toimintaan 1988.
– Tutustumis- ja opintomatka Norrköpingin kaupungin kulttuurihallintoon 1990.
– Tutustumis- ja opintomatka Tarton kaupungin kulttuurihallinnon organisaatioon ja toimintaan 13.3.1992. – – Konsultointi Viron kulttuuriministeriön ja alueellisen kulttuurityön kysymyksissä 17.–24.6.1992 Tallinnassa, Tartossa ja Pärnussa. 26.2.–2.3.1993 Rakveressa. Matkoihin liittyi esitelmäsarja ”Klientit ja kultuuriteenistus” (vironkielinen opintomoniste).
– Konsultointi Tarton kaupungin kulttuurihallinnon uudistamisessa 1993. Opintomateriaali ”Kultuuriplaneerimine. Kultuuriaspekt linnaplaneeringu fookusena,”
– Tutustuminen vanhojen rakennusten uudelleenkäyttöön Kööpenhaminassa, Odensessa ja Malmössä 13.‑17.8.1994
– EU opintomatkoja Brysseliin 1996‑1997
– Opintomatka Israeliin 1999
– Kenttätyömatka Siperiaan, Ob-joen alueelle (Nadymin kaupunki, porokylä, Nidan kylä ). Tutustuminen nenetsikulttuuriin. 23.3.–4.4. 2001
– Kenttätyömatka Vepsänmaalle 9.–16.8.2003.
– Tutustumismatka Liivinmaalle. 2004
– Kalevipoeg-kulttuurimatkareitin (Kalevanpojan paikat) suunnittelumatka Viroon 7.–12.7.2005, 12.–15.5.2006.
Kongressitoiminta
– International Association for History of Religion,- kongressisihteeristön jäsen 1973.
– Nordiska Institutet fdr folkdiktning (NIF), I Arkiv‑ och dokumentationskonferens 1974. Alustus "Om Ljudbandets arkivtekniska behandling". NIF Rapporter 3, Abo 1975.
– Etnogisk Ämneskonferens. Åsljunga, Sverige. 1974
– Forskarkurs 1975, Tradition och samhälle. Ellivuori. Kurssisihteeri.
– Forskarkurs 1976, Minoritet, kultur och samhälle. Airisto. Alustus "Folklig tradition som manipulationsvapen". Ref. Kursrapport 1976.
– NIF:s I folkloristiska Ämneskonferens, Solstrand/Bergen, Norge. 1976. Kurssisihteeri, alustus:"Folkloristikens profil". NIF Publications No 5, Turku 1976.
– NIF:s II Arkiv -och Dokumentationskonferens. Åbo. 1978. Konferenssisihteeri, alustus: "Information mellan traditionsvetenskapliga institutioner i Norden". NIF Publications No 6, Turku 1978.
– 21 Nordisk etnolog -och folkloristkonferens, Gotland, Sverige 1978. Pyydetty kommenttipuheenvuoro "Symbolspråk och massekommunikasjon. Ethnologia Scandinavica 1978.
– VII Congress of the International Society for Folk-Narrative Research. Edinburgh, Scotland 1979. Esitelmä: "Tiefenforschung in einem samischen Dorf". Fabula 1980.
– NIF:s symposium "Folklore i nationsbyggandet i Norden". Symposiumisihteeri. Turku 1979.
– Congressus quintus internationalis fennougristarum. Turku 1980. Raportointi Uusi Suomi –sanomalehteen.
– Kveeniseminaari. Rovaniemi 1980. Esitelmä:"Synspunkt på forsking og innsamling av folkekulturen i Nord
Noreg". Suomalaiset Jäämeren rannalla. Turku 1980.
– Samisk og kvensk. Språk, historie og kultur. NAVF-seminaari, Tromssa, Norge 1981.
– "Midt- og nordskandinavisk historie og kultur", Trondheim, Norge. 1982. Esitelmä "Om etniska stereotyper", Folk og ressurser i Nord. Trondheim 1983.
– Suomalais-neuvostoliittolainen itämerensuomalaisen filologian symposiumi, Jyväskylä 1982. Esitelmä:" Henkilötarinat ‑ genrekombinaatio vai uusi perinteenlaji". Seminaariraportti 1982.
– 23 nordiske etnolog- og folkloristkongress, Fugløsentret,Danmark 1983. Esitelmä:" Politisk propaganda i folkloristisk belysning".
– Samisk og kvensk. Språk, historie og kultur. NAVF-seminaari, Alta Norge 1983. Alustus Suomen Akatemian humanistisen toimikunnan pohjoiskalottitutkimuksista.
– NIF:s IV folkloristiska ämneskonferens. Hässelby, Sverige 1984. Esitelmä "Vad Nilla berättar för oss". Folklorens betydelse. Göteborg 1987.
– The 8th Congress for the International Society for Folk Narrative Research, Bergen, Norge 1984. Esitelmä "How to Measure Cultural Change. Nord-Nytt 26, 1986.
– Samisk religion, Donnerska institutets tionde symposium. Abo 1984. Esitelmä "Stallo-traditionen som exempel på defensiv etnisk folklore". Scripta instituti Donneriani Aboensis, Åbo 1987.
– Folkloristiikan jatkokoulutusseminaari, Seili 1984. Esitelmä "Etnisten populaatioiden kautta kulttuuri-identiteettiin".
– Colloque Internationale du Labratoire des Langues Et Civilisations å Tradition Orale du C.N.R.S. ‑ symposiumi
"Kalevala 150", Pariisi 1985. Esitelmä "Pohjoismainen saamelainen identiteetti - stereotyypit ja uusmytologia". Editions du CNRS, Pariisi 1987.
– Kveenikulttuuripäivät Lakselv, Pohjois-Norja. Juhlaesitelmä:"Kveeni-identiteetistä". 1985. Kaleva 24.6.1985.
– Samuli Paulaharju -seminaari, Jyväskylä 1985. Esitelmä: "Perinneaineisto tutkijan lähteenä".
– VI kansainvälinen fennougristikongressi Syktyvkar, Komi ACCP/CCCP 1985. Esitelmä "Die Veränderung der Kombinationswirtschaft in einem samischen Dorf". Ural-altaische Jahrbücher 1986.
– Seminar om kvensk språk, historie og kultur, Nordreisa, Norge. 1985. Esitelmä "Finske, samiske og norske folketroelementer i kvenkulturen".
– Tutkijakokous samassa yhteydessä, esitelmä "Er kvenene ei etnisk gruppe?" Suomen Antropologi 2/85.
– Symposium on Uralic World View and Folklore. Budapest, Hungary. 1985. Esitelmä "From Oicotype to the Study of Ethnotypes". Acta Borealia 2/1986.
– Seminaari "ATK-arkistoissa". Helsinki 1985. Alustus "Kuva-analyysistä". 1985.
– Kvensk/finsk seminar for laerere som arbeider i distrikt med kvenske eller finske elever. Lakselv, Norge 1986. Kaleva 17.4.1988.
– Opintoliitto/Studiefrämjandet -seminaari Tukholmassa 1986. Esitelmä "Mikä ruotsalaisissa naurattaa ‑ etniset kaskut erilaisuuden ilmentäjinä".
– Folkkyrkan och minoritetskulturer i Norden. Seminaari Hässleholm, Ruotsi 1986. Esitelmä "Relation mellan minoritetskultur och majoritetskultur. Raportti Tukholma 1986.
– Research Seminar on Cultural Minorities. Finnish National Comission for Unesco. Helsinki 1986.
– VII Nordiska migrationsforskarseminariet, Sigtuna, Sverige 1986. Esitelmä "Den kvänska minoriteten i Nord-Norge. Synpunkter på en identitetsanalys". Raportti 1986.
– Esitelmä: Kvenkulturen ‑ har den en framtid.Kvensk/Finsk kultur i barnehage og grunnskole. Alta, Norge 1986.
– Det fjerde nordiske symposiet om Nordskandinavias historie og identitet. Tromssa 1987. Esitelmä: "Kvenkulturen ‑ har den en framtid"
– Jacob Hurt -seminaari Tallinnassa 1989. "Tiedon keräämisestä tiedostamisen keräämiseen".
– Studieprogram for kvenarkivet. Tutkijaseminaari Tromssan yliopistossa 1993.
– Suomalais-ugrilainen maailmankongressi. Syktyvkar, Komin tasavalta. 1.‑3.12. 1992. Tampereen kaupungin edustaja.
– Kirjallisuusseminaari Vesisaaressa 22‑25.6.1995, esitelmä "Om finska stereotyper"
– Finnskog-seminaari Rautalammilla 10.‑11.11.1995 Metsäsuomalaisten henkinen perinne. "Perinnettä vai romantiikkaa". Esitelmä.
– Itämerensuomalaiset. Seminaari Nurmeksessa. Esitelmä Kveeneistä 13.7.1996
– Kotiseutupäivät Raumalla 1‑3.8.1996 Esitelmä kaupunkilaisidentiteetistä.
– Pohjoismainen seminaari Tallinnassa 16.‑17.8. 1996. Esitelmä itämerensuomalaisista kansoista.
– Shamans ‑ Epics and Ecology. International Workshop. January 14‑16, 1999 Tampere. Symposiumin vastaava johtaja.
– I europäisches Märchenfestival. Essen 2001, Tampere 2002. EU-projektin suunnittelu ja johto. Festivaalin osana satusymposiumi. Esitelmä ”Tove Jansson und die Mumintrolle”.
– II europäisches Märchenfestival. Tampere 2002. EU-projektin suunnittelu ja johto. Festivaalin osana satusymposiumin suunnittelu ja johto.
– Inkerin liiton kesäpäivät Tampereella 2002. Tapahtuman suunnittelu ja johto.
– 55. Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Tampere. Pääsihteeri 2002–2003, esitelmä ”Kulttuurisesta kestävyydestä”.
– Eräitä mietteitä menneestä ja tulevasta. Näkökulmia 2000-luvun perinneilmastoon. Esitelmä kansantanssiparlamentissa 10.1.2003.
– Deutsche Geschellschaft für Volkskunde. Seminaari Kultur im Medienwandel. Rostock Universitet. 5.-12.9.2004. Esitelmä ”Fernsehen und Invandrerkultur. Einige Beobachtungen”.
– Dialog och särart. Seminarium på hanaholmen –kulturcentrum för Sverige och Finland. Esitys ”Från minoriteter till mångfaldigheten eller frågan om kulturdiversitet”. 15.11.2007.
– Riiteistä ja rituaaleista folkriitteihin. Esitelmä Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen Folkfoorumissa 11.1.2008.
Humanistin neljä elämää. Humanistiura 2008, Akavan Erityisalojen Liiton tapahtuma. Helsinki 16.10.2008
Valtakunnallisten kotiseutupäivien päävastuinen johtaja 20082013.
– Laaja luentokirtue maakunnissa teemasta ”Kuntaliitosten kulttuuriset vaikutukset”.kevät 2012.
Esitelmiä, alustuksia ja puheenvuoroja perinnetieteen, kulttuuripolitiikan, kulttuurihallinnon ja sotahistorian ja kotiseututyön sektorilta eri tilanteissa.
Huomattavimmat luottamustoimet
– Turun yliopiston - humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsen 1972‑1974, - konsistorin jäsen 1973‑1975, opintoasiainlautakunnan varapj. 1973‑1974, - KT‑suunnitteluryhmän jäsen 1976‑1977, - tutkimuspoliittisen suunnitteluryhmän jäsen 1976‑1977, - hallituksen varajäsen 1977‑1978, - avoimen korkeakoulun suunnitteluryhmän jäsen 1977‑1984
– Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen 1972‑1974 , hallituksen jäsen 1972‑73,
– Suomen ylioppilaskuntien liiton tiedepoliittisen työryhmän jäsen 19721974
– Turun kaupungin - museolautakunnan varapuheenjohtaja 1977‑1984 -Biologisen museon kehittämistoimikunnan puheenjohtaja 1978 -ympäristövuoden toimikunnan jäsen 1980 -lastenkulttuuritoimikunnan jäsen 1981 -Vanhan Suurtorin rakentamistoimikunnan jäsen 1984‑1987 -kulttuurilautakunnan jäsen 1985‑1988 - Veteraanipäivätyöryhmän puheenjohtaja 1988‑1989 -lastenkulttuurityöryhmän sihteeri 1988‑1989 museolautakunnan jäsen 1989 -tutkimusyhteistyötoimikunnan jäsen 1988–1989
– Suomen Unesco-toimikunnan tutkimusprojektin "Cultural Pluralism" jäsen 1976‑1986
– Etnologisk-folkloristisk arbetsgrupp, järjestön varapuheenjohtaja ja kurssivaliokunnan jäsen 1973‑1975.
– Turun yliopiston tutkijainyhdistyksen -hallituksen jäsen 1976‑1977, - sihteeri 1977‑1982
– Kotimaisten kielten ja kulttuurimuotojen tutkimuksen keskusliiton ‑ arkistovaliokunnan jäsen 1977‑1982
– Turun Suomalaisen yliopistoseuran - hallituksen jäsen 1980‑1987
– Kotiseutuliiton perinnetoimikunnan jäsen 19871994
– Suomen kulttuurisihteerit ry:n /Taide‑ ja kulttuurihallinnon ammattiliiton (TAKU) koulutustoimikunnan puheenjohtaja 1988‑1990, hallituksen jäsen 1989‑1990, 1993‑1995
– Paasikivi-opiston johtokunnan jäsen 1988‑1991
– Varsinais-Suomen Maakuntaliiton kulttuuritoimikunnan jäsen 1981‑1987
– Väinö Linna seuran hallituksen jäsen 1991–2002
– Suomalais-saksalaisten yhdistysten liitto ry, valtuuskunnan jäsen 1992 –
– Humanistisen Ammattikorkeakoulun Länsi‑Suomen osaston valtuuskunta ‑ puheenjohtaja 1999–2003
– Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen 1974– Kansanperinteen valiokunnan jäsen 1995-, puheenjohtaja 2002–2004. Valtuuskunnan jäsen 1997‑1999, Hallituksen jäsen 2000– Hallituksen talousvaliokunta 2002–2015, Hallituksen puheenjohtaja 2010–2015, Kunniajäsen 2016.
– Nuorisoseuraliikkeen juhlavuoden 2006 neuvottelukunta. 2005–2006.
– Suomen Viron instituutin säätiön valtuuskunnan jäsen 2004–2013
Suomen Sukututkimusseura ry:n hallituksen jäsen 20092012
– Tampereen Suomalainen Klubi 1993–, esimies 2000–2002.
– Tampereen Harjun Seurakuntaneuvoston jäsen 2007-2013
– Tampereen evl. seurakuntien yhteinen kirkkovaltuuston jäsen 2011–013
– Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman kirjastoapurahalautakunnan jäsen 2012–2021.
– Aluetutkimushankkeen (Ruralia-instituutti) ohjausryhmän jäsen 2011–2013.
– Suomi Frankfurtin kirjamessuilla. Ohjausryhmän pj. Seurantaryhmän jäsen (SKS:n edustaja) 20112014
Tampereen kaupungin edustajana
– Lastenkulttuurityöryhmä, -puheenjohtaja 1990
– Eino Salmelaisen Säätiö, - hallituksen varajäsen 1991–2002
– Pispalan Sottiisi, - päätoimikunnan jäsen 1989‑1992, järjestelytoimikunnan pj 1989–2005, päätoimikunnan pj 19932005.
– Tove Jansson –konferenssityöryhmä, - jäsen 1991‑1994
– Taidemuseoiden yhteistyöryhmä ,puheenjohtaja 1991‑1992
– Taidehankintatyöryhmä, jäsen 1990–2005
– Taiteen perusopetusta ohjaava työryhmän puheenjohtaja 1995–2002
– Tampereen kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunnan jäsen 1991, 1995‑1996
– Tampereen kaupunki, markkinointiviestinnän tausta- ja ideointiryhmä 1994
– Kulttuuri- ja nuorisotoimen yhdistämistä suunnittelevan työryhmän puheenjohtaja 1994‑1996
– Järvisuomi Pariisissa. (Tamperelaista arkkitehtuuria Suomi-instituutissa), työryhmän puheenjohtaja 1993‑1995
– Ett mångkulturellt Norden -projektiryhmän suomalainen vastuuhenkilö 1995‑1996
– Tampere 220 v. juhlavuoden suunnittelu- ja toteutustyöryhmän puheenjohtaja 1998–1999.
– Tampereen tiederahasto, asiantuntijajäsen 1997–2004
– A.R. Winterin muistosäätiö hallituksen jäsen 1996–2006
– Tampereen oopperatoimintasäätiötä valmistelevan työryhmän puheenjohtaja 1996
– Tampereen Teatterikesä hallituksen jäsen 1998–2006
– Lasten iltapäiväkerhotoiminnan suunnitteluryhmä puheenjohtaja. 1997–1998
– Nordisk Plattform. Yhteispohjoismaisten ystävyyskaupunkien yhteistyöfoorumin kulttuurisektorin puheenjohtaja ja koordinaattori 1996–2003
– Tampereen Ammattikorkeakoulu Taiteen ja viestinnän koulutusohjelman neuvottelukunta, puheenjohtaja 19992000
– Maahanmuuttaja- ja pakolaispoliittista ohjelmaa laativa toimikunta, jäsen 1998‑1999
– Tampereen kaupungin maahanmuuttaja- ja kotouttamisohjelmatyöryhmä, puheenjohtaja 1998–1999,
– Tampereen kaupungin edustaja Les Rencontres järjestössä 13.8.1999–2003
– Tampereen kaupungin edustaja EuroCities/Culture organisaatiossa 1999–2003
– Tampereen kaupungin edustaja Baltic Cities/Culture ‑organisaatiossa 1999–2003
– Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat, hallitus 2000–2005
– Tampere Maja säätiö Virossa, valtuuskunnan puheenjohtaja 2001–2005
– Tampere Maja rajavastuuyhtiö Virossa, valtuuskunnan pj 2002–2005
– I Europäische Märchenfestival, Essen–Tampere 2001–2002. EU-projekti. Päävastuinen festivaalijohtaja
– Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan edustaja kaupungin hankintalautakunnan strategiaohjausryhmässä. 2002
– 54. Essener Lichtwochen.suunnitteluryhmän jäsen 2002–2003
– Nordrhein-Westfalen in Finnland 2005 suunnitteluryhmän jäsen 2003.
– Kallioniemi-säätiö. Hallituksen jäsen 2000–2006
- Eero Salmelaisen säätiö, hallituksen varajäsen 1996-
– Kustaa Hiekan säätiön hallitus 2009–2013
Suomen Kotiseutuliiton edustajana
Euroopan rakennusperintöpäivän ohjausryhmä ja työvaliokunta 2008
Turun kirjamessujen päätoimikunta 20082013
– Suomen Kuntaliiton Alueellisen vaikuttamisen työryhmä (ALVA)
– Oikeusministerön asettama Kansalaisvaikuttamisen neuvottelukunta (KANE) tutkimusjaosto 2008–2012
– Kalevala 175 v. toimikunta2009-2010
– Nordisk Hembygdsförbund, 2009–2013
– Valtakunnallisten Kotiseutupäivien järjestelytyöryhmät 2009–2013
– Yle Teema–Tämän haluaisin suojella - työryhmä 2009–2010
– Valtakunnallisen Jokaisen Oma Ympäristö (JOY), www.joy2010.fi) -kampanjan pääkoordinaattori 2009–2011
– Hiidenkivi- kulttuurilehden toimituskunta 20092012
– OKM:n asettama Paikallismuseotyöryhmä 20102012.
OKM:n asettama Kulttuuriperintöalan neuvottelukunta 2010–2013.
Asiantuntijatehtävät mm.
– Suomen kuntaliiton edustaja Museoviraston organisaatiouudistuksen työryhmässä 2001.
– Tampereen Museot, tieteellinen neuvonantaja näyttelyissä: Inkeri 2000, Kveenit 2002, Nenetsit (Kohtaaminen Siperiassa) 2002, Kansain kohtaloita, suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt. 2006 .
– Kenttätyömatkan tieteellinen suunnittelu Ob-joen suistoon 2001. (Kentätyöryhmä: Tampereen museot, Pietari Suuren Antropologinen ja Etnografinen museo, Kunstkamera ja Helsingin yliopisto).
– Kenttätyömatkan tieteellinen suunnittelu Vepsänmaalle 2003.(Kenttätyöryhmä: Tampereen museot, Pietari Suuren Antropologinen ja Etnografinen museo, Kunstkamera).
– Aineiston kokoaja ja tekstin tarkastaja tutkimushankkeessa The Impacts of Culture on the Economic Development of Cities (toim. Jan van der Borg, Antonio Paolo Russo: European Institute for Comparative Urban Research, Erasmus University Rotterdam) Case Stydy of Tampere. 2005.
– Evaluator of research project proposals, Estonian Science Foundation, 2007
– Tieteellinen asiantuntija projektissa “Veien til Ruija” -kiertonäyttely 2011.
Sotilasura
– Varusmiespalvelu 2.5.1968‑27.3.1969 Laskuvarjojääkärikoulu, Utti.
– Kapteeni 1986
Kunniamerkit
– SL R, Sot.am, Kilta am, maanpuolustusmitali,
Laskuvarjojääkärikillan kunniamitali, Laskuvarjojääkäriristi, Tartu tähe kavalier (Tarton kaupunki, Viro),Rajavartioristi
Huomionosoitukset
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kunniajäsen
Laskuvarjäjääkärikillan kunniajäsen
Svenska Fallskärmjägargillets hedersmedlem
Etelä-Pohjanmaan oltermanni